Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Järjestelmäviesti:Sidebar

2021-11-22T15:53:53Z

Johan:

* navigation
** mainpage|mainpage-description
** https://www.kalatalouskeskus.fi/ |Kalatalouskeskus
** recentchanges-url|recentchanges
** randompage-url|randompage
** helppage|help-mediawiki
* SEARCH
* TOOLBOX
* LANGUAGES
* Vastuuvapaus
**http://www.kalastajanopas.fi/index.php/My_wiki:Vastuuvapaus |Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle ei takaa tietojen oikeellisuutta.

Kalastajarekisteri

2021-11-21T17:12:04Z

Johan:

__toc__

Vain kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitynyt saa myydä kalastamaansa saalista. Rekisteriä ylläpitää Varsinais Suomen ELY-Keskus. Kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa. Rekisteröinti on voimassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Rekisteröinnin käsittelymaksu on 30 €.

Kaupalliset kalastajat rekisteröidään kahteen ryhmään.

1. ryhmä: liikevaihto ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana keskimäärin 10 000 €/v, tai aloitteleva kalastaja ELY-keskuksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla.

2. ryhmä: muut kaupallista kalastusta harjoittavat.

Kaupallisten kalastajien jako ryhmiin tehdään rekisteröitymisen yhteydessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein, tai kalastajan omasta pyynnöstä.

Hallitus on antanut esityksen (alkuvuonna 2021) kaupallisen kalastajan määritelmän muuttamiseksi niin, että kaupallisten kalastajien ryhmittely ei olisi enää kytköksissä arvonlisäverovelvollisuusrajaan.

Lisätietoa kalastajarekisteristä:

*[https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Hakemus%20kaupallisen%20kalastajan%20rekisteriin.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi/sivut/submitted.aspx Rekisterilomake]
*[https://www.ely-keskus.fi/kaupallisen-kalastamisen-aloittaminen Kaupallisen kalastajan aloittaminen]
Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Sisävesien yleisvesialueilla kaupalliseen kalastukseen tarvitsee aina erillisen luvan. Lupahaku vuosille 2020-2024 käytiin vuonna 2019.
*[https://www.eraluvat.fi/kalastus/kaupallinen-kalastus.html Kaupallinen kalastaja ja neuvonta]
Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisillä vesialueilla merellä pelkkä kalastonhoitomaksun suorittaminen sekä kalastusaluksen rekisteröinti oikeuttaa kaupalliseen kalastukseen. Poikkeuksen muodostavat lohen ja taimenen pyyntipaikat, jotka vuokrataan erikseen viideksi vuodeksi lohikiintiötä omaavalle kaupalliselle kalastajalle.

Merialueelta saadun saaliin ensimyynnistä ja sen rajoituksista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Alkutuotantoilmoitus]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

My wiki:Vastuuvapaus

2021-11-20T13:52:00Z

Johan:

Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle ei takaa tietojen oikeellisuutta.
Käsikirja on vapaasti muokattavissa oleva opas. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata käsikirjan artikkeleja.

Säädösviidakon käsikirjasta kaupalliselle kalastajalle löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta ei kuitenkaan voi taata oppaassa olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki oppaasta löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.

Kukaan Säädösviidakon käsikirjan kanssa tekemisissä oleva ei ole millään tavalla vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä.
Oppaassa oleva tieto tarjotaan käyttäjille ilmaiseksi ja ilman velvoitetta; tämän sivuston käyttö ei luo käyttäjän, Wikimedian tai kenenkään Wikimediaan liittyvän henkilön välille sopimus- tai vastuusuhdetta. Kenellä tahansa on rajattu oikeus käyttää ja kopioida materiaalia Wikimediasta.

My wiki:Vastuuvapaus

2021-11-12T10:12:28Z

Johan:

Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle ei takaa tietojen oikeellisuutta.
MediaWiki on vapaasti muokattavissa oleva tietosanakirja. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata MediaWikin artikkeleja.

MediaWikistä löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta MediaWiki ei kuitenkaan voi taata oppaassa olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Mediawikissä, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki oppaasta löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.

My wiki:Vastuuvapaus

2021-11-12T10:11:25Z

Johan: Ak: Uusi sivu: Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle ei takaa tietojen oikeellisuutta MediaWiki on vapaasti muokattavissa oleva tietosanakirja. Kuka tahansa, jolla on Internet-y...

Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle ei takaa tietojen oikeellisuutta
MediaWiki on vapaasti muokattavissa oleva tietosanakirja. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata MediaWikin artikkeleja.

MediaWikistä löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta MediaWiki ei kuitenkaan voi taata oppaassa olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Mediawikissä, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki oppaasta löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-10-18T14:43:21Z

Johan: /* Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet */

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähentää saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus on tukea hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin.
== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-10-18T14:42:50Z

Johan: /* Pyydysten tukimahdollisuudet */

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähentää saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus on tukea hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin.
== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-10-18T14:42:00Z

Johan:

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähentää saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus on tukea hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin.
* [https://liviafi-my.sharepoint.com/personal/johan_niskanen_edu_livia_fi/Documents/KEHA- keskus kalatalous KEHA- keskus kalatalous]

== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset

2021-10-18T13:20:23Z

Johan:

Maailman terveysjärjestön, WHO:n määritelmän mukaan elintarvikehygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä välittömiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus alkutuotannosta kulutukseen, eli vedestä pöytään asti. Elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön hygieniaosaamisvaatimukset ovat; Kontaminaatio, perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta, ruokamyrkytykset ja hygieeniset työtavat, henkilökohtainen hygienia, puhtaanapito, omavalvonta, lainsäädäntö ja viranomaiset. Laki koskee EY-lainsäädännön mukaisesti koko elintarvikeketjua alkutuotannosta kuluttajalle. Lisäksi lain tarkoitusta kuvaavaan pykälään on kirjattu elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistaminen, korkealaatuisen elintarvikevalvonnan turvaaminen elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Elintarvikehygienian tavoitteena on suojata kuluttajaa ihmisravinnoksi soveltumattomien elintarvikkeiden aiheuttamilta terveydellisiltä ja taloudellisilta riskeiltä.

Elintarvikehuoneistossa tulee olla: Riittävästi työskentely-, säilytys- ja varastotilaa, toiminnan edellyttämä ilmanvaihto, lämpötila ja valaistus, riittävästi käsienpesupaikkoja sekä paikkoja astioiden ja välineiden pesua varten, erillisiä, asianmukaisesti varustettuja säilytystiloja siivouksessa käytettäville aineille ja välineille, riittävästi talousveden laatuvaatimukset täyttävää vettä, henkilöstölle riittävästi asianmukaisia pukeutumistiloja, joissa on peseytymismahdollisuus ja riittävät käsienpesumahdollisuudet, henkilöstölle riittävästi WC-tiloja, jotka eivät saa avautua suoraan elintarviketiloihin, asiakkaille riittävästi asianmukaisesti varustettuja WC-tiloja

Lisätietoa:

* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/hygieniapassi/lainsaadanto-ja-ohjeet/ Lainsäädäntö ja ohjeet]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2021/20210297 Elintarvikelaki]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Julkiset kalasatamat]], [[Yksityiset kalankäsittelytilat]], [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]]

Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset

2021-10-18T13:13:01Z

Johan:

Maailman terveysjärjestön, WHO:n määritelmän mukaan elintarvikehygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä välittömiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus alkutuotannosta kulutukseen, eli vedestä pöytään asti. Elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön hygieniaosaamisvaatimukset ovat; Kontaminaatio, perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta, ruokamyrkytykset ja hygieeniset työtavat, henkilökohtainen hygienia, puhtaanapito, omavalvonta, lainsäädäntö ja viranomaiset. Laki koskee EY-lainsäädännön mukaisesti koko elintarvikeketjua alkutuotannosta kuluttajalle. Lisäksi lain tarkoitusta kuvaavaan pykälään on kirjattu elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistaminen, korkealaatuisen elintarvikevalvonnan turvaaminen elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Elintarvikehygienian tavoitteena on suojata kuluttajaa ihmisravinnoksi soveltumattomien elintarvikkeiden aiheuttamilta terveydellisiltä ja taloudellisilta riskeiltä.

Elintarvikehuoneistossa tulee olla: Riittävästi työskentely-, säilytys- ja varastotilaa, toiminnan edellyttämä ilmanvaihto, lämpötila ja valaistus, riittävästi käsienpesupaikkoja sekä paikkoja astioiden ja välineiden pesua varten, erillisiä, asianmukaisesti varustettuja säilytystiloja siivouksessa käytettäville aineille ja välineille, riittävästi talousveden laatuvaatimukset täyttävää vettä, henkilöstölle riittävästi asianmukaisia pukeutumistiloja, joissa on peseytymismahdollisuus ja riittävät käsienpesumahdollisuudet, henkilöstölle riittävästi WC-tiloja, jotka eivät saa avautua suoraan elintarviketiloihin, asiakkaille riittävästi asianmukaisesti varustettuja WC-tiloja

Lisätietoa:

* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/hygieniapassi/lainsaadanto-ja-ohjeet/ Lainsäädäntö ja ohjeet]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2021/20210297 Elintarvikelaki]
* [https://www.esedu.fi/wp-content/uploads/2019/02/ELINTARVIKEHYGIENIAN-PERUSTEET_040219.pdf Elintarvikehygienian perusteet]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Julkiset kalasatamat]], [[Yksityiset kalankäsittelytilat]], [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]]

Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset

2021-10-18T13:12:12Z

Johan:

Maailman terveysjärjestön, WHO:n määritelmän mukaan elintarvikehygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä välittömiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus alkutuotannosta kulutukseen, eli vedestä pöytään asti. Elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön hygieniaosaamisvaatimukset ovat; Kontaminaatio, perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta, ruokamyrkytykset ja hygieeniset työtavat, henkilökohtainen hygienia, puhtaanapito, omavalvonta, lainsäädäntö ja viranomaiset. Laki koskee EY-lainsäädännön mukaisesti koko elintarvikeketjua alkutuotannosta kuluttajalle. Lisäksi lain tarkoitusta kuvaavaan pykälään on kirjattu elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistaminen, korkealaatuisen elintarvikevalvonnan turvaaminen elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Elintarvikehygienian tavoitteena on suojata kuluttajaa ihmisravinnoksi soveltumattomien elintarvikkeiden aiheuttamilta terveydellisiltä ja taloudellisilta riskeiltä.

Elintarvikehuoneistossa tulee olla: Riittävästi työskentely-, säilytys- ja varastotilaa, toiminnan edellyttämä ilmanvaihto, lämpötila ja valaistus, riittävästi käsienpesupaikkoja sekä paikkoja astioiden ja välineiden pesua varten, erillisiä, asianmukaisesti varustettuja säilytystiloja siivouksessa käytettäville aineille ja välineille, riittävästi talousveden laatuvaatimukset täyttävää vettä, henkilöstölle riittävästi asianmukaisia pukeutumistiloja, joissa on peseytymismahdollisuus ja riittävät käsienpesumahdollisuudet, henkilöstölle riittävästi WC-tiloja, jotka eivät saa avautua suoraan elintarviketiloihin, asiakkaille riittävästi asianmukaisesti varustettuja WC-tiloja

Lisätietoa:

* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/hygieniapassi/lainsaadanto-ja-ohjeet/ Lainsäädäntö ja ohjeet]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2021/20210297 Elintarvikelaki]
* [https://www.esedu.fi/wp-content/uploads/2019/02/ELINTARVIKEHYGIENIAN-PERUSTEET_040219.pdf Elintarvikehygienian perusteet]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Julkiset kalasatamat]], [[Yksityiset kalankäsittelytilat]], [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]]

Yksityiset kalankäsittelytilat

2021-10-18T13:11:06Z

Johan:

Kalastajan on ilmoitettava elintarvikehuoneiston toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta tulisi käydä ilmi toimijan nimi, kotikunta ja yhteystiedot, toimipaikan osoite, toiminnan aloittamisajankohta sekä harjoitettavan toiminnan luonne. Lisäksi ilmoituksessa tulisi olla selvitys, esimerkiksi pohjapiirustus, tiloista sekä laitteiden ja kalusteiden sijoittelusta (elintarvikkeiden käsittely- ja varastointitilat, sosiaalitilat, siivousvälinevarasto, käsienpesupisteet jne.). Ilmoituksessa tulisi myös olla selvitys vedenhankinnasta (kunnallinen talousvesi/oma kaivo/puhdas meri- tai järvivesi).

Elintarvikelainsäädännön lisäksi tulee huomioida mm. rakennusvalvontaviranomaisen, pelastusviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen mahdolliset vaatimukset tilojen ja toiminnan suhteen. Jokainen suunnitelma ja tilojen toteutus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Toimijalla on oltava järjestelmä toimintaan liittyvien elintarvikehygieenisten riskien hallitsemiseksi. Omavalvonnan on oltava toimintaan nähden riittävä ja katettava koko elintarvikehuoneiston toiminta. Omavalvontaa varten on olemassa valmiita mallipohjia, joita löytyy mm. valvonnan Internet-sivuilta.

Lisätietoa:

*[https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/opas_kala_alan_laitoksen_toiminnan_aloittaminen.pdf Kala-alan laitoksen toiminnan aloittaminen]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Julkiset kalasatamat]], [[Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset]], [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]]

Pyydykset

2021-10-18T13:08:16Z

Johan:

__toc__
Ainoastaan kaupallisten kalastajien rekisteriin merkitty saa käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä.

Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:

Isorysä sekä pyynti- tai venekuntaa kohden koukkupyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin 100 koukkua. Kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Kalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä mainittua troolia ja isorysää.

Lisätietoa pyydyksistä sekä pyydysten merkinnöistä:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814218480 Pyydysten asettaminen ja merkintä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814213344 Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360#Lidm45237816152048 Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset]

== Seisovat pyydykset ==
Seisovalla pyydyksellä tarkoitetaan paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä.

Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

== Kiinteät pyydykset ==
Kiinteällä pyydyksellä tai kalastuslaitteella tarkoitetaan patoa tai muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Kiinteät puiset kalastusrakenteet, kuten liistekatiskat, erilaiset patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat aitamaiset rakenteet, ovat paikallaan pysyvään tai virtaavaan veteen rakennettuja sulkupyydyksiä, jotka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille. Tällaiset puiset rakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä tai niihin on voitu liittää irrallisia pyydysmekanismeja, kuten verkkoja tai mertoja.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-9.jpg|pienoiskuva|326x326px]]
Nykyään kalapatoja käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa nahkiaisen sekä vähäisessä määrin myös lohen ja siian pyynnissä. Käytetyt rakenteet ovat 5-20 metriin pitkiä. Nahkiaisrysiä ja -mertoja käytetään perinteiseen tapaan, mutta lohen ja siian pyynnissä käytetään verkkoja, jotka on sijoitettu useimmiten padon päähän virran suuntaisesti. Tarkoituksena on silloin pyydystää kaloja, jotka lepäävät padon muodostamassa kosteessa. Kalojen ohjaamiseen voidaan käyttää myös aitaverkkoa, joka on sijoitettu rannan ja padon väliin. Koko joen ylittävä patoaminen on nykyisin kielletty.

== Liikkuvat pyydykset ==
Liikkuvalla pyydyksellä tarkoitetaan nuottaa, troolia tai verkkoa, jota vedetään tai jota virta kuljettaa.

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä. Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Nuottaaminen perustuu ennakoivaan luotaamiseen, jolla kalaparvet paikannetaan. Nuotta on useista verkoista rakennettu ja sen perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. rantanuotta, talvinuotta, selkänuotta, muikkunuotta, silakkanuotta, kurenuotta, kierrenuotta ja laahusnuotta eli trooli. Syksyllä nuottaminen on tehokas hoitopyyntimuoto. Vesistön syvyydestä riippuen voidaan valita sopivan pyyntikorkuisia nuottia.

Pyydykset

2021-10-18T13:07:34Z

Johan:

__toc__
Ainoastaan kaupallisten kalastajien rekisteriin merkitty saa käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä.

Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:

Isorysä sekä pyynti- tai venekuntaa kohden koukkupyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin 100 koukkua. Kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Kalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä mainittua troolia ja isorysää.

Lisätietoa pyydyksistä sekä pyydysten merkinnöistä:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814218480 Pyydysten asettaminen ja merkintä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814213344 Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360#Lidm45237816152048 Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset]
* [https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-04_vaylat_kalastus_web.pdf Väylät ja kalastus]

== Seisovat pyydykset ==
Seisovalla pyydyksellä tarkoitetaan paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä.

Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

== Kiinteät pyydykset ==
Kiinteällä pyydyksellä tai kalastuslaitteella tarkoitetaan patoa tai muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Kiinteät puiset kalastusrakenteet, kuten liistekatiskat, erilaiset patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat aitamaiset rakenteet, ovat paikallaan pysyvään tai virtaavaan veteen rakennettuja sulkupyydyksiä, jotka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille. Tällaiset puiset rakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä tai niihin on voitu liittää irrallisia pyydysmekanismeja, kuten verkkoja tai mertoja.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-9.jpg|pienoiskuva|326x326px]]
Nykyään kalapatoja käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa nahkiaisen sekä vähäisessä määrin myös lohen ja siian pyynnissä. Käytetyt rakenteet ovat 5-20 metriin pitkiä. Nahkiaisrysiä ja -mertoja käytetään perinteiseen tapaan, mutta lohen ja siian pyynnissä käytetään verkkoja, jotka on sijoitettu useimmiten padon päähän virran suuntaisesti. Tarkoituksena on silloin pyydystää kaloja, jotka lepäävät padon muodostamassa kosteessa. Kalojen ohjaamiseen voidaan käyttää myös aitaverkkoa, joka on sijoitettu rannan ja padon väliin. Koko joen ylittävä patoaminen on nykyisin kielletty.

== Liikkuvat pyydykset ==
Liikkuvalla pyydyksellä tarkoitetaan nuottaa, troolia tai verkkoa, jota vedetään tai jota virta kuljettaa.

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä. Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Nuottaaminen perustuu ennakoivaan luotaamiseen, jolla kalaparvet paikannetaan. Nuotta on useista verkoista rakennettu ja sen perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. rantanuotta, talvinuotta, selkänuotta, muikkunuotta, silakkanuotta, kurenuotta, kierrenuotta ja laahusnuotta eli trooli. Syksyllä nuottaminen on tehokas hoitopyyntimuoto. Vesistön syvyydestä riippuen voidaan valita sopivan pyyntikorkuisia nuottia.

Pyydykset

2021-10-18T13:05:30Z

Johan:

__toc__
Ainoastaan kaupallisten kalastajien rekisteriin merkitty saa käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä.

Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:

Isorysä sekä pyynti- tai venekuntaa kohden koukkupyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin 100 koukkua. Kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Kalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä mainittua troolia ja isorysää.

Lisätietoa pyydyksistä sekä pyydysten merkinnöistä:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814218480 Pyydysten asettaminen ja merkintä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814213344 Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360#Lidm45237816441856 Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset]
* [https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-04_vaylat_kalastus_web.pdf Väylät ja kalastus]

== Seisovat pyydykset ==
Seisovalla pyydyksellä tarkoitetaan paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä.

Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

== Kiinteät pyydykset ==
Kiinteällä pyydyksellä tai kalastuslaitteella tarkoitetaan patoa tai muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Kiinteät puiset kalastusrakenteet, kuten liistekatiskat, erilaiset patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat aitamaiset rakenteet, ovat paikallaan pysyvään tai virtaavaan veteen rakennettuja sulkupyydyksiä, jotka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille. Tällaiset puiset rakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä tai niihin on voitu liittää irrallisia pyydysmekanismeja, kuten verkkoja tai mertoja.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-9.jpg|pienoiskuva|326x326px]]
Nykyään kalapatoja käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa nahkiaisen sekä vähäisessä määrin myös lohen ja siian pyynnissä. Käytetyt rakenteet ovat 5-20 metriin pitkiä. Nahkiaisrysiä ja -mertoja käytetään perinteiseen tapaan, mutta lohen ja siian pyynnissä käytetään verkkoja, jotka on sijoitettu useimmiten padon päähän virran suuntaisesti. Tarkoituksena on silloin pyydystää kaloja, jotka lepäävät padon muodostamassa kosteessa. Kalojen ohjaamiseen voidaan käyttää myös aitaverkkoa, joka on sijoitettu rannan ja padon väliin. Koko joen ylittävä patoaminen on nykyisin kielletty.

== Liikkuvat pyydykset ==
Liikkuvalla pyydyksellä tarkoitetaan nuottaa, troolia tai verkkoa, jota vedetään tai jota virta kuljettaa.

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä. Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Nuottaaminen perustuu ennakoivaan luotaamiseen, jolla kalaparvet paikannetaan. Nuotta on useista verkoista rakennettu ja sen perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. rantanuotta, talvinuotta, selkänuotta, muikkunuotta, silakkanuotta, kurenuotta, kierrenuotta ja laahusnuotta eli trooli. Syksyllä nuottaminen on tehokas hoitopyyntimuoto. Vesistön syvyydestä riippuen voidaan valita sopivan pyyntikorkuisia nuottia.

Pyydykset

2021-10-18T13:04:46Z

Johan:

__toc__
Ainoastaan kaupallisten kalastajien rekisteriin merkitty saa käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä.

Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:

Isorysä sekä pyynti- tai venekuntaa kohden koukkupyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin 100 koukkua. Kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Kalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä mainittua troolia ja isorysää.

Lisätietoa pyydyksistä sekä pyydysten merkinnöistä:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidm45237814218480 Pyydysten asettaminen ja merkintä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidp447929168 Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360#Lidm45237816441856 Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset]
* [https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-04_vaylat_kalastus_web.pdf Väylät ja kalastus]

== Seisovat pyydykset ==
Seisovalla pyydyksellä tarkoitetaan paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä.

Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

== Kiinteät pyydykset ==
Kiinteällä pyydyksellä tai kalastuslaitteella tarkoitetaan patoa tai muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Kiinteät puiset kalastusrakenteet, kuten liistekatiskat, erilaiset patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat aitamaiset rakenteet, ovat paikallaan pysyvään tai virtaavaan veteen rakennettuja sulkupyydyksiä, jotka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille. Tällaiset puiset rakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä tai niihin on voitu liittää irrallisia pyydysmekanismeja, kuten verkkoja tai mertoja.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-9.jpg|pienoiskuva|326x326px]]
Nykyään kalapatoja käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa nahkiaisen sekä vähäisessä määrin myös lohen ja siian pyynnissä. Käytetyt rakenteet ovat 5-20 metriin pitkiä. Nahkiaisrysiä ja -mertoja käytetään perinteiseen tapaan, mutta lohen ja siian pyynnissä käytetään verkkoja, jotka on sijoitettu useimmiten padon päähän virran suuntaisesti. Tarkoituksena on silloin pyydystää kaloja, jotka lepäävät padon muodostamassa kosteessa. Kalojen ohjaamiseen voidaan käyttää myös aitaverkkoa, joka on sijoitettu rannan ja padon väliin. Koko joen ylittävä patoaminen on nykyisin kielletty.

== Liikkuvat pyydykset ==
Liikkuvalla pyydyksellä tarkoitetaan nuottaa, troolia tai verkkoa, jota vedetään tai jota virta kuljettaa.

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä. Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Nuottaaminen perustuu ennakoivaan luotaamiseen, jolla kalaparvet paikannetaan. Nuotta on useista verkoista rakennettu ja sen perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. rantanuotta, talvinuotta, selkänuotta, muikkunuotta, silakkanuotta, kurenuotta, kierrenuotta ja laahusnuotta eli trooli. Syksyllä nuottaminen on tehokas hoitopyyntimuoto. Vesistön syvyydestä riippuen voidaan valita sopivan pyyntikorkuisia nuottia.

Alamitat ja rauhoitukset

2021-10-18T13:02:52Z

Johan:

[[Tiedosto:Leveyspiireihin liittyvat rajoitukset.jpg|pienoiskuva|Leveyspiireihin liittyvät rajoitukst]]
Kalastajien tulee noudattaa rauhoitusaikoja ja luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää pyyntimitat leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen mitattuna.
Uhanalaisille kaloille ja jokiravulle on vahvistettu suojeluarvot, joka tulee maksettavaksi mahdollisen sakkorangaistuksen lisäksi, jos kalastusrikoksen tai -rikkomuksen yhteydessä on otettu saaliiksi uhanalaista kalaa. Korvaushinnat vaihtelevat lajeittain 50€ - 7510€.

Kalojen pyyntimitoista ja rauhoitusajoista säädetään [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360 kalastusasetuksessa].

Lisätietoa alamitoista ja rauhoituksista:

* [https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-vastuullinen-hoito-ja-kaytto/pyyntimitat-ja-rauhoitusajat Pyyntimitat ja rauhoitusajat]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379#L6P55 Kalojen rauhoitus]
* [https://ahven.net/wp-content/uploads/2019/07/Kalojen-ja-jokiravun-suojeluarvot-Suomessa.pdf Korvaushinnat]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Yleiset vesialueet]], [[Kiintiöidyt kalalajit]]

Tiedosto:Leveyspiireihin liittyvat rajoitukset.jpg

2021-10-18T13:01:28Z

Johan:

Leveyspiireihin liittyvät rajoitukset

Alamitat ja rauhoitukset

2021-10-18T12:59:18Z

Johan:

Kalastajien tulee noudattaa rauhoitusaikoja ja luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää pyyntimitat leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen mitattuna.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-2.jpg|pienoiskuva|396x396px]]
Uhanalaisille kaloille ja jokiravulle on vahvistettu suojeluarvot, joka tulee maksettavaksi mahdollisen sakkorangaistuksen lisäksi, jos kalastusrikoksen tai -rikkomuksen yhteydessä on otettu saaliiksi uhanalaista kalaa. Korvaushinnat vaihtelevat lajeittain 50€ - 7510€.

Kalojen pyyntimitoista ja rauhoitusajoista säädetään [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360 kalastusasetuksessa].

Lisätietoa alamitoista ja rauhoituksista:

* [https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-vastuullinen-hoito-ja-kaytto/pyyntimitat-ja-rauhoitusajat Pyyntimitat ja rauhoitusajat]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379#L6P55 Kalojen rauhoitus]
* [https://ahven.net/wp-content/uploads/2019/07/Kalojen-ja-jokiravun-suojeluarvot-Suomessa.pdf Korvaushinnat]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Yleiset vesialueet]], [[Kiintiöidyt kalalajit]]

Kiintiöidyt kalalajit

2021-10-18T12:57:25Z

Johan:

__toc__

Kiintiöityjä kalalajeja ovat silakka, kilohaili, turska, lohi ja punakampela. Kiintiöt määritetään vuodeksi kerrallaan ja kiintiöiden täyttymistä seurataan kaupallisten kalastajien ilmoittamien saalistietojen perusteella. Kiintiöillä estetään ylikalastusta.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-24.jpg|pienoiskuva]]

== Purkusatama ==
Elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka vastaa kalastusaluksen suunnitelmallisesta valvonnasta, ilmoitetaan kalasaaliin purkusatama tai purkupaikan kunta.

Kalastajan kaikki alukset sekä jokaisen aluksen kalasaaliiden purkusatamat tai purkupaikat on ilmoitettava. Kalastusalusten tarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti purkusatamassa.

Kiintiöityjen lajien purkusatamissa valvonta on tiukkaa. ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus valvovat saaliiden purkua ja kalan ensikauppaa. Valvonnan ja tarkastusten kohteina ovat kalastusalukset ja niiden suorittama kalastustoiminta merellä, saaliserien purkamiset ja kalan ensikäden ostajien toiminta.

Lisätietoa:

* [https://merijakalatalous.fi/kalatalous-suomessa/kalasatama-karttapalvelu/ Kalasatamat kartalla]

== Kiintiön saaminen ==
Suomessa siirryttiin vuonna 2017 silakan, kilohailin ja lohen osalta toimijakohtaisiin kiintiöihin. Toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä koskee merialueen kaupalliseen kalastukseen rekisteröidyn aluksen omistavia kalastajia, jotka on merkitty kaupallisen kalastustoiminnan harjoittajista pidettävään rekisteriin. Kalastustavoista järjestelmä koskee silakan trooli- ja rysäkalastusta, kilohailin troolikalastusta sekä lohen kalastusta. Kalastajille on määritetty käyttöoikeudet, joiden perusteella heille vuosittain jaetaan koko kalastuskiintiöstä toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Käyttöoikeus ilmaistaan promilleina Suomen kokonaiskiintiöistä ja se voi olla siirrettävä tai ei-siirrettävä. Asiasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

ELY jakaa Suomen silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt toimijakohtaisiksi kalastuskiintiöiksi hakemuksen perusteella vuosittain.

Lisätietoa kiintiön saamisesta:

* [https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Hakemus%20toimijakohtaisesta%20kalastuskiinti%c3%b6st%c3%a4.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi/sivut/submitted.aspx Kalastuskiintiö hakemus]
* [http://sakl.fi/kalastuskiintiot-mista-on-kyse/ SAKL kalastuskiintiöt mistä kyse?]
* [https://kalastuskiintiotilanne.mmm.fi/#/ Kalastuskiintiö tilanne]

== Kiintiön siirtäminen ja kiintiökauppa ==
Uuden lain myötä kalastajat voivat itse päättää miten kiintiönsä käyttävät: he voivat päättää koska kiintiönsä kalastavat, pyytävätkö sen itse, ostavatko lisää kiintiöitä tai myyvätkö sitä toisilleen.

Kiintiön myyminen on merkittävä ELY:n kalastuskiintiörekisteriin.

Ei-siirrettävän käyttöoikeudet koskevat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan rysäkalastusta sekä Suomenlahden lohenkalastusta ja on suunnattu ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Ei-siirrettävän käyttöoikeudet ovat voimassa enintään 5 vuotta.

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Yleiset vesialueet]], [[Alamitat ja rauhoitukset]]

Kiintiöidyt kalalajit

2021-10-18T12:56:03Z

Johan:

__toc__

Kiintiöityjä kalalajeja ovat silakka, kilohaili, turska, lohi ja punakampela. Kiintiöt määritetään vuodeksi kerrallaan ja kiintiöiden täyttymistä seurataan kaupallisten kalastajien ilmoittamien saalistietojen perusteella. Kiintiöillä estetään ylikalastusta.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-24.jpg|pienoiskuva]]

== Purkusatama ==
Elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka vastaa kalastusaluksen suunnitelmallisesta valvonnasta, ilmoitetaan kalasaaliin purkusatama tai purkupaikan kunta.

Kalastajan kaikki alukset sekä jokaisen aluksen kalasaaliiden purkusatamat tai purkupaikat on ilmoitettava. Kalastusalusten tarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti purkusatamassa.

Kiintiöityjen lajien purkusatamissa valvonta on tiukkaa. ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus valvovat saaliiden purkua ja kalan ensikauppaa. Valvonnan ja tarkastusten kohteina ovat kalastusalukset ja niiden suorittama kalastustoiminta merellä, saaliserien purkamiset ja kalan ensikäden ostajien toiminta.

Lisätietoa:

* [https://merijakalatalous.fi/kalatalous-suomessa/kalasatama-karttapalvelu/ Kalasatamat kartalla]

== Kiintiön saaminen ==
Suomessa siirryttiin vuonna 2017 silakan, kilohailin ja lohen osalta toimijakohtaisiin kiintiöihin. Toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä koskee merialueen kaupalliseen kalastukseen rekisteröidyn aluksen omistavia kalastajia, jotka on merkitty kaupallisen kalastustoiminnan harjoittajista pidettävään rekisteriin. Kalastustavoista järjestelmä koskee silakan trooli- ja rysäkalastusta, kilohailin troolikalastusta sekä lohen kalastusta. Kalastajille on määritetty käyttöoikeudet, joiden perusteella heille vuosittain jaetaan koko kalastuskiintiöstä toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Käyttöoikeus ilmaistaan promilleina Suomen kokonaiskiintiöistä ja se voi olla siirrettävä tai ei-siirrettävä. Asiasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

ELY jakaa Suomen silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt toimijakohtaisiksi kalastuskiintiöiksi hakemuksen perusteella vuosittain.

Lisätietoa kiintiön saamisesta:

* [http://sakl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kaupallisen_kalastuksen_toimijakohtaiset_kiinti%C3%83%C2%B6t_eduskunta_FINAL2_1.pdf Kaupallisen kalastajan toimijakohtaiset kiintiöt]

* [https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Hakemus%20toimijakohtaisesta%20kalastuskiinti%c3%b6st%c3%a4.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi/sivut/submitted.aspx Kalastuskiintiö hakemus]
* [http://sakl.fi/kalastuskiintiot-mista-on-kyse/ SAKL kalastuskiintiöt mistä kyse?]
* [https://kalastuskiintiotilanne.mmm.fi/#/ Kalastuskiintiö tilanne]

== Kiintiön siirtäminen ja kiintiökauppa ==
Uuden lain myötä kalastajat voivat itse päättää miten kiintiönsä käyttävät: he voivat päättää koska kiintiönsä kalastavat, pyytävätkö sen itse, ostavatko lisää kiintiöitä tai myyvätkö sitä toisilleen.

Kiintiön myyminen on merkittävä ELY:n kalastuskiintiörekisteriin.

Ei-siirrettävän käyttöoikeudet koskevat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan rysäkalastusta sekä Suomenlahden lohenkalastusta ja on suunnattu ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Ei-siirrettävän käyttöoikeudet ovat voimassa enintään 5 vuotta.

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Yleiset vesialueet]], [[Alamitat ja rauhoitukset]]

Meriturvallisuusvaatimukset

2021-10-18T12:52:43Z

Johan:

Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtäviin kuuluu meriturvallisuuden edistäminen, meren saastuttamisen vähentäminen, merionnettomuuksien ehkäiseminen, alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita, ja Euroopan komission ja jäsenmaiden neuvonta meriturvallisuusasioissa ja -lainsäädännössä.

Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (engl. International Convention for the Safety of Life at Sea; SOLAS) on kansainvälinen meriturvallisuutta käsittelevä sopimus. Se takaa, että kaikki sopimuksen allekirjoittajamaissa rekisteröidyt laivat läpäisevät tietyt minimiturvallisuusmääräykset, jotka koskevat niin rakennetta, välineistöä kuin laivan toimintaa.

Kalastusalukset on luokiteltu kolmeen eri kokoryhmään, helpottaakseen meriturvallisuusasetuksia. Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä, mutta alle 24 metriä ja luokkaan III kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusaluksen meriturvallisuuskatsastukset.

-Luokkaan I kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa.

-Luokkaan II kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen. Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisen ja kolmannen vuosipäivän välisenä aikana.

-Luokkaan III kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.

Neljän vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus neljäntenä vuosipäivänä sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisena vuosipäivänä.

Lisätietoa meriturvallisuusvaatimuksista:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Lidp446823168 Suomalaisen kalastusaluksen katsastukset ja asiakirjat]
<br />Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastusaluksen hankinta]], [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]]

Pätevyysvaatimukset

2021-10-18T12:45:53Z

Johan:

Kansainvälisen merenkulkujärjestön, International Maritime Organization (IMO) yleissopimus luo raamit kalastusaluksen laivaväen koulutuksen, pätevyyskirjoihin ja vahdinpitoon liittyviin vähimmäisvaatimuksiin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö on YK:n alainen eritysvirasto.

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 10 metriä mutta alle 15 metriä ja joka pyytää järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa tai avomerialueita Suomenlahdella, on päälliköllä oltava kalastusaluksen kuljettajakirja B. Alus joka pyytää muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8P on päälliköllä oltava kalastusaluksenksen kuljettajakirja A. Alle 10 metrisen suomalaisen kalastusaluksen miehistö ei tarvitse pätevyyksiä pyyntialueella I, joka kattaa järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä on päälliköllä oltava kalastuksen kuljettajakirja A.

Kalastusalus jonka pituus on yli 24 metriä pitää päälliköllä olla kalastusaluksen kuljettajakirja A ja perämiehellä kalastusaluksen kuljettajakirja B.

* Kalastusaluksen kuljettajankirjan B myöntämisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) merenkulkualan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun tai oppilaitoksen tai oppilaitoksen, jolla on oikeus antaa kalatalouden perustutkintoon johtavaa opetusta, tai Liikenteen turvallisuusviraston antama todistus siitä, että hakija tuntee:

a) säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja sisäisillä kulkuvesillä, merimerkit, merikartan, kompassin, eksymän, suuntimisen, suuntien asettamisen, lokin ja luodin käytön ja laivapäiväkirjan pitämisen;

b) tarpeellisin osin alusten katsastusta ja aluksen päällikköä koskevat säännökset ja määräykset sekä pääpiirteittäin merenkulun sosiaalilainsäädännön;

c) riittävässä laajuudessa polttomoottorien rakenteen, hoidon ja käytön samoin kuin tärkeimmät niitä koskevat säännökset ja määräykset;

3) 12 kuukautta meripalvelua kalastus-, lasti- tai matkustaja-aluksen kansiosastossa.

Lisätietoa pätevyysvaatimuksista:

* [https://www.imo.org/ International Maritime Organization]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180508#Lidp446040048 Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Lidp445948016 Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta]
* Hakuohjeet: [https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/merenkulun-patevyyskirjat Pätevyyskirjat]
* [http://www.meriturva.fi/fi/ Meriturva.fi]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Kalastusaluksen%20hankinta Kalastusaluksen hankinta], [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Meriturvallisuusvaatimukset Meriturvallisuusvaatimukset], [[Valvonta]]

Kalastusaluksen hankinta

2021-10-18T12:43:22Z

Johan:

__toc__

Kaikki merialueella ja sisävesillä kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Kalastusaluksien pituus on luokiteltu kolmeen eri osaan. Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusalusten rakenteellisista ja laitteita koskevista vaatimuksista säädetään myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Ruokaviraston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

Kaikkia aluksia koskevat vaatimukset:

1. Alusten on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, ettei pilssivesi, jätevesi, savu, polttoaine, öljy, rasva tai muu haitallinen aine aiheuta tuotteiden saastumista.

2. Pintojen, joihin kalastustuotteet ovat kosketuksissa, on oltava soveltuvaa ruostumatonta, sileää ja helposti puhdistettavaa materiaalia. Pinnoitteiden on oltava kestäviä ja myrkyttömiä.

3. Laitteiden ja kalastustuotteiden käsittelyssä käytettyjen materiaalien on oltava valmistettu helposti puhdistettavasta ja desinfioitavasta ruostumattomasta materiaalista.

4. Jos alukset ottavat vettä käytettäväksi kalastustuotteisiin, vesi on otettava sellaisesta kohdasta, että vältetään saastuminen veden hankinnassa.

Europan Unionin vaatimukset kalastusaluksiin koskevat vakavuutta, palosuojaa, koneistoa ja sähköasennuksia, miehistön suojelua ja hengenpelastusvälineistöä nykyisillä yli 24 metrin pituisilla aluksilla, uusilla ja nykyisillä 15–24 metrin pituisilla aluksilla ja uusilla 10–15 metrin pituisilla aluksilla. Pienempiä aluksia varten pidetään asianmukaisena vain yleisdirektiiviä, joka kattaa vakavuuden, hengenpelastuslaitteet, miehistön suojelun, palotorjunnan sekä radio- ja navigointilaitteistot.

Lisätietoa:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Pidp447795360 Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta]

Lailla on haluttu myös helpottaa kalastustoiminnan harjoittamista säätämällä mahdollisuutta hakea rekisteröintilupa jo ennen kalastusaluksen hankintaa. Rekisteröintiluvan saatuaan kalastajalla on aina vähintään vuosi aikaa hankkia sopivaksi katsomansa kalastusalus. Kalastusaluksen hankintaa on myös haluttu helpottaa säätämällä aluksen omistajalle oikeus säilyttää rekisteristä poistamansa kalastusaluksen rekisteritila määräajan itsellään.

== Kalastusaluksen rekisteröinti FIN/KAL ==
Kaikki merialueella kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Myös sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävien alusten ja veneiden rekisteröinti on pakollista 12.12.2016 voimaan tulleen lain (Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta) 1048/2016 mukaisesti.

Kalastusalusrekisteriin merkitylle alukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet FIN ja numero-osa alusryhmittäin juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron. Kalastusalusrekisteriin merkitylle sisävesialukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet KAL ja numero-osa juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron.

* [https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä]

== Rekisteriluokat / poisto / säästäminen ==
'''Rekisteriluokat.''' Merialueella kalastusalusrekisterissä on kaksi eri ryhmää joille on määrätty omat kapasiteettirajat. Rekisteritila mitataan aluksen vetoisuutena (GT) ja konetehona (kW).

1) kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset kalastusalukset (rannikkoalukset) ja 2) kokonaispituudeltaan vähintään 12 metrin pituiset kalastusalukset (avomerialukset).

Kalastusalusten ryhmittely rannikko- ja avomerialuksiin perustuu alusten teknisiin ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin niiden harjoittamassa kalastuksessa. Rannikkoalusten harjoittama pyynti on pienimuotoista ja usein paikallista, kun taas avomerialukset liikkuvat laajoilla alueilla kalastamassa kiintiöityjä kalakantoja ja pyrkivät keräämään mahdollisimman suuria saaliita yhtä kalastusmatkaa kohden.

Sisävesialueella alukset jaetaan kahteen ryhmään käyttötarkoituksen perusteella: 1) troolarit sekä 2) muut alukset. Kapasiteettimääriä ei ole rajoitettu. Rekisteröinnin hoitaa Varsinais-Suomen ELY-Keskus.

* [https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111503 Laivavarustelaki]

'''Rekisteristä poisto'''. Kalastusalus poistetaan rekisteristä jos aluksen omistaja kirjallisesti sitä pyytää tai jos kalastusaluksen päällikkö ei ole kuluvan vuoden eikä kolmen edellisen kalenterivuoden aikana antanut kalastusalusta koskevia saalisilmoituksia. Kalastusalus poistetaan myös rekisteristä. 1) jos alus ei ole enää suomalainen; 2) jos aluksen poistamista rekisteristä edellytetään Euroopan unionin säädöksissä; 3) jos alus on haaksirikkoutunut tai muutoin tuhoutunut; tai 4) jos aluksen kalastuslisenssi on ollut keskeytettynä yhtäjaksoisesti kolme vuotta

'''Rekisterin säästäminen'''. Jos kalastusalus poistetaan rekisteristä omistajan pyynnöstä, omistajalla on oikeus säilyttää poistetun aluksen rekisteritila käytettäväksi toisen kalastusaluksen rekisteröintiin tai rekisteröidyn kalastusaluksen kalastuskapasiteetin lisäämiseen samassa alusryhmässä. Rekisteritilan säilyttämistä tulee pyytää kirjallisesti samalla kun pyydetään aluksen poistamista rekisteristä

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690#L2 Rekisteröinti menettely]
* [https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11c2_fi_kalastusaluksen_rekisterointilupa_aluksen_poisto_tai_muutos.pdf Kalastusaluksen rekisteröintilupa hakemus]

== Kalastusalus alkutuotantopaikkana ==
Kalastuksessa alkutuotantoon kuuluvat myös kalastusaluksella tehtävät kalan teurastus, verenlasku, pään poistaminen, sisälmysten ja evien poistaminen sekä jäähdyttäminen ja kääriminen sekä peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon.

Alkutuotannon toimijoiden tulee tehdä elintarvikelain mukainen ilmoitus alkutuotantopaikasta elintarvikevalvontaviranomaiselle. Kalastajat ovat alkutuotannon toimijoita, ja heidän tulee tehdä vaadittu ilmoitus toiminnastaan sille elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka vastaa kalastusaluksen suunnitelmallisesta valvonnasta eli käytännössä kalasaaliin purkusataman tai purkupaikan kuntaan

Jos kalastusaluksilla käsitellään (esimerkiksi fileoidaan, paloitellaan, jalostetaan, pakataan tai varastoidaan) tai pakastetaan kalastustuotteita, kalastusalus on hyväksyttävä joko pakastusalukseksi tai uivaksi jalostamoksi. Kalastusaluksen hyväksyy laitokseksi sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toiminta aloitetaan. Elintarvikealan toimijan on haettava kirjallisesti aluksen hyväksymistä laitokseksi. Katso Ruokavirston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

* [https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/kalastustuotteet/lainsaadantokooste/ Kalojen alkutuotantoon liittyvää lainsäädäntöä]
* [https://prod-ruokavirastofi.solitaonline.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/alkuotuotantoa-eh-laitos-062018.pdf Alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]], [[Meriturvallisuusvaatimukset]]

Kalastusaluksen hankinta

2021-10-18T12:42:22Z

Johan:

__toc__

Kaikki merialueella ja sisävesillä kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Kalastusaluksien pituus on luokiteltu kolmeen eri osaan. Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusalusten rakenteellisista ja laitteita koskevista vaatimuksista säädetään myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Ruokaviraston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

Kaikkia aluksia koskevat vaatimukset:

1. Alusten on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, ettei pilssivesi, jätevesi, savu, polttoaine, öljy, rasva tai muu haitallinen aine aiheuta tuotteiden saastumista.

2. Pintojen, joihin kalastustuotteet ovat kosketuksissa, on oltava soveltuvaa ruostumatonta, sileää ja helposti puhdistettavaa materiaalia. Pinnoitteiden on oltava kestäviä ja myrkyttömiä.

3. Laitteiden ja kalastustuotteiden käsittelyssä käytettyjen materiaalien on oltava valmistettu helposti puhdistettavasta ja desinfioitavasta ruostumattomasta materiaalista.

4. Jos alukset ottavat vettä käytettäväksi kalastustuotteisiin, vesi on otettava sellaisesta kohdasta, että vältetään saastuminen veden hankinnassa.

Europan Unionin vaatimukset kalastusaluksiin koskevat vakavuutta, palosuojaa, koneistoa ja sähköasennuksia, miehistön suojelua ja hengenpelastusvälineistöä nykyisillä yli 24 metrin pituisilla aluksilla, uusilla ja nykyisillä 15–24 metrin pituisilla aluksilla ja uusilla 10–15 metrin pituisilla aluksilla. Pienempiä aluksia varten pidetään asianmukaisena vain yleisdirektiiviä, joka kattaa vakavuuden, hengenpelastuslaitteet, miehistön suojelun, palotorjunnan sekä radio- ja navigointilaitteistot.

Lisätietoa:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Pidp447795360 Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta]

Lailla on haluttu myös helpottaa kalastustoiminnan harjoittamista säätämällä mahdollisuutta hakea rekisteröintilupa jo ennen kalastusaluksen hankintaa. Rekisteröintiluvan saatuaan kalastajalla on aina vähintään vuosi aikaa hankkia sopivaksi katsomansa kalastusalus. Kalastusaluksen hankintaa on myös haluttu helpottaa säätämällä aluksen omistajalle oikeus säilyttää rekisteristä poistamansa kalastusaluksen rekisteritila määräajan itsellään.

== Kalastusaluksen rekisteröinti FIN/KAL ==
Kaikki merialueella kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Myös sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävien alusten ja veneiden rekisteröinti on pakollista 12.12.2016 voimaan tulleen lain (Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta) 1048/2016 mukaisesti.

Kalastusalusrekisteriin merkitylle alukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet FIN ja numero-osa alusryhmittäin juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron. Kalastusalusrekisteriin merkitylle sisävesialukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet KAL ja numero-osa juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron.

* [https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä]

== Rekisteriluokat / poisto / säästäminen ==
'''Rekisteriluokat.''' Merialueella kalastusalusrekisterissä on kaksi eri ryhmää joille on määrätty omat kapasiteettirajat. Rekisteritila mitataan aluksen vetoisuutena (GT) ja konetehona (kW).

1) kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset kalastusalukset (rannikkoalukset) ja 2) kokonaispituudeltaan vähintään 12 metrin pituiset kalastusalukset (avomerialukset).

Kalastusalusten ryhmittely rannikko- ja avomerialuksiin perustuu alusten teknisiin ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin niiden harjoittamassa kalastuksessa. Rannikkoalusten harjoittama pyynti on pienimuotoista ja usein paikallista, kun taas avomerialukset liikkuvat laajoilla alueilla kalastamassa kiintiöityjä kalakantoja ja pyrkivät keräämään mahdollisimman suuria saaliita yhtä kalastusmatkaa kohden.

Sisävesialueella alukset jaetaan kahteen ryhmään käyttötarkoituksen perusteella: 1) troolarit sekä 2) muut alukset. Kapasiteettimääriä ei ole rajoitettu. Rekisteröinnin hoitaa Varsinais-Suomen ELY-Keskus.

* [https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111503 Laivavarustelaki]
* [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:31997L0070&from=FI Neuvoston direktiivi yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille]

'''Rekisteristä poisto'''. Kalastusalus poistetaan rekisteristä jos aluksen omistaja kirjallisesti sitä pyytää tai jos kalastusaluksen päällikkö ei ole kuluvan vuoden eikä kolmen edellisen kalenterivuoden aikana antanut kalastusalusta koskevia saalisilmoituksia. Kalastusalus poistetaan myös rekisteristä. 1) jos alus ei ole enää suomalainen; 2) jos aluksen poistamista rekisteristä edellytetään Euroopan unionin säädöksissä; 3) jos alus on haaksirikkoutunut tai muutoin tuhoutunut; tai 4) jos aluksen kalastuslisenssi on ollut keskeytettynä yhtäjaksoisesti kolme vuotta

'''Rekisterin säästäminen'''. Jos kalastusalus poistetaan rekisteristä omistajan pyynnöstä, omistajalla on oikeus säilyttää poistetun aluksen rekisteritila käytettäväksi toisen kalastusaluksen rekisteröintiin tai rekisteröidyn kalastusaluksen kalastuskapasiteetin lisäämiseen samassa alusryhmässä. Rekisteritilan säilyttämistä tulee pyytää kirjallisesti samalla kun pyydetään aluksen poistamista rekisteristä

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690#L2 Rekisteröinti menettely]
* [https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11c2_fi_kalastusaluksen_rekisterointilupa_aluksen_poisto_tai_muutos.pdf Kalastusaluksen rekisteröintilupa hakemus]

== Kalastusalus alkutuotantopaikkana ==
Kalastuksessa alkutuotantoon kuuluvat myös kalastusaluksella tehtävät kalan teurastus, verenlasku, pään poistaminen, sisälmysten ja evien poistaminen sekä jäähdyttäminen ja kääriminen sekä peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon.

Alkutuotannon toimijoiden tulee tehdä elintarvikelain mukainen ilmoitus alkutuotantopaikasta elintarvikevalvontaviranomaiselle. Kalastajat ovat alkutuotannon toimijoita, ja heidän tulee tehdä vaadittu ilmoitus toiminnastaan sille elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka vastaa kalastusaluksen suunnitelmallisesta valvonnasta eli käytännössä kalasaaliin purkusataman tai purkupaikan kuntaan

Jos kalastusaluksilla käsitellään (esimerkiksi fileoidaan, paloitellaan, jalostetaan, pakataan tai varastoidaan) tai pakastetaan kalastustuotteita, kalastusalus on hyväksyttävä joko pakastusalukseksi tai uivaksi jalostamoksi. Kalastusaluksen hyväksyy laitokseksi sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toiminta aloitetaan. Elintarvikealan toimijan on haettava kirjallisesti aluksen hyväksymistä laitokseksi. Katso Ruokavirston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

* [https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/kalastustuotteet/lainsaadantokooste/ Kalojen alkutuotantoon liittyvää lainsäädäntöä]
* [https://prod-ruokavirastofi.solitaonline.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/alkuotuotantoa-eh-laitos-062018.pdf Alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]], [[Meriturvallisuusvaatimukset]]

Kalastusaluksen hankinta

2021-10-18T12:39:20Z

Johan:

__toc__

Kaikki merialueella ja sisävesillä kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Kalastusaluksien pituus on luokiteltu kolmeen eri osaan. Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusalusten rakenteellisista ja laitteita koskevista vaatimuksista säädetään myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Ruokaviraston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

Kaikkia aluksia koskevat vaatimukset:

1. Alusten on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, ettei pilssivesi, jätevesi, savu, polttoaine, öljy, rasva tai muu haitallinen aine aiheuta tuotteiden saastumista.

2. Pintojen, joihin kalastustuotteet ovat kosketuksissa, on oltava soveltuvaa ruostumatonta, sileää ja helposti puhdistettavaa materiaalia. Pinnoitteiden on oltava kestäviä ja myrkyttömiä.

3. Laitteiden ja kalastustuotteiden käsittelyssä käytettyjen materiaalien on oltava valmistettu helposti puhdistettavasta ja desinfioitavasta ruostumattomasta materiaalista.

4. Jos alukset ottavat vettä käytettäväksi kalastustuotteisiin, vesi on otettava sellaisesta kohdasta, että vältetään saastuminen veden hankinnassa.

Europan Unionin vaatimukset kalastusaluksiin koskevat vakavuutta, palosuojaa, koneistoa ja sähköasennuksia, miehistön suojelua ja hengenpelastusvälineistöä nykyisillä yli 24 metrin pituisilla aluksilla, uusilla ja nykyisillä 15–24 metrin pituisilla aluksilla ja uusilla 10–15 metrin pituisilla aluksilla. Pienempiä aluksia varten pidetään asianmukaisena vain yleisdirektiiviä, joka kattaa vakavuuden, hengenpelastuslaitteet, miehistön suojelun, palotorjunnan sekä radio- ja navigointilaitteistot.

Lisätietoa:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Pidp447795360 Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta]

Lailla on haluttu myös helpottaa kalastustoiminnan harjoittamista säätämällä mahdollisuutta hakea rekisteröintilupa jo ennen kalastusaluksen hankintaa. Rekisteröintiluvan saatuaan kalastajalla on aina vähintään vuosi aikaa hankkia sopivaksi katsomansa kalastusalus. Kalastusaluksen hankintaa on myös haluttu helpottaa säätämällä aluksen omistajalle oikeus säilyttää rekisteristä poistamansa kalastusaluksen rekisteritila määräajan itsellään.

== Kalastusaluksen rekisteröinti FIN/KAL ==
Kaikki merialueella kaupallista kalastusta harjoittavat alukset on rekisteröitävä kalastusalusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-Keskus ja siihen voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia. Myös sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävien alusten ja veneiden rekisteröinti on pakollista 12.12.2016 voimaan tulleen lain (Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta) 1048/2016 mukaisesti.

Kalastusalusrekisteriin merkitylle alukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet FIN ja numero-osa alusryhmittäin juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron. Kalastusalusrekisteriin merkitylle sisävesialukselle annetaan kolme kirjainta sekä numero-osan käsittävä tunnus. Tunnuksen kirjainosa sisältää kirjaimet KAL ja numero-osa juoksevassa numerojärjestyksessä annettavan numeron.

* [https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/91073/Ohje_kaupallista_kalastusta_kalastusalusten_rekjarj.pdf/29d4b764-ba64-4556-9d99-bb7379f56875 Rekisteröintijärjestelmä]
* [https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970798 Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalataloutta koskevista rekistereistä]

== Rekisteriluokat / poisto / säästäminen ==
'''Rekisteriluokat.''' Merialueella kalastusalusrekisterissä on kaksi eri ryhmää joille on määrätty omat kapasiteettirajat. Rekisteritila mitataan aluksen vetoisuutena (GT) ja konetehona (kW).

1) kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset kalastusalukset (rannikkoalukset) ja 2) kokonaispituudeltaan vähintään 12 metrin pituiset kalastusalukset (avomerialukset).

Kalastusalusten ryhmittely rannikko- ja avomerialuksiin perustuu alusten teknisiin ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin niiden harjoittamassa kalastuksessa. Rannikkoalusten harjoittama pyynti on pienimuotoista ja usein paikallista, kun taas avomerialukset liikkuvat laajoilla alueilla kalastamassa kiintiöityjä kalakantoja ja pyrkivät keräämään mahdollisimman suuria saaliita yhtä kalastusmatkaa kohden.

Sisävesialueella alukset jaetaan kahteen ryhmään käyttötarkoituksen perusteella: 1) troolarit sekä 2) muut alukset. Kapasiteettimääriä ei ole rajoitettu. Rekisteröinnin hoitaa Varsinais-Suomen ELY-Keskus.

* [https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111503 Laivavarustelaki]
* [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:31997L0070&from=FI Neuvoston direktiivi yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille]

'''Rekisteristä poisto'''. Kalastusalus poistetaan rekisteristä jos aluksen omistaja kirjallisesti sitä pyytää tai jos kalastusaluksen päällikkö ei ole kuluvan vuoden eikä kolmen edellisen kalenterivuoden aikana antanut kalastusalusta koskevia saalisilmoituksia. Kalastusalus poistetaan myös rekisteristä. 1) jos alus ei ole enää suomalainen; 2) jos aluksen poistamista rekisteristä edellytetään Euroopan unionin säädöksissä; 3) jos alus on haaksirikkoutunut tai muutoin tuhoutunut; tai 4) jos aluksen kalastuslisenssi on ollut keskeytettynä yhtäjaksoisesti kolme vuotta

'''Rekisterin säästäminen'''. Jos kalastusalus poistetaan rekisteristä omistajan pyynnöstä, omistajalla on oikeus säilyttää poistetun aluksen rekisteritila käytettäväksi toisen kalastusaluksen rekisteröintiin tai rekisteröidyn kalastusaluksen kalastuskapasiteetin lisäämiseen samassa alusryhmässä. Rekisteritilan säilyttämistä tulee pyytää kirjallisesti samalla kun pyydetään aluksen poistamista rekisteristä

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100690#L2 Rekisteröinti menettely]
* [https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11c2_fi_kalastusaluksen_rekisterointilupa_aluksen_poisto_tai_muutos.pdf Kalastusaluksen rekisteröintilupa hakemus]

== Kalastusalus alkutuotantopaikkana ==
Kalastuksessa alkutuotantoon kuuluvat myös kalastusaluksella tehtävät kalan teurastus, verenlasku, pään poistaminen, sisälmysten ja evien poistaminen sekä jäähdyttäminen ja kääriminen sekä peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon.

Alkutuotannon toimijoiden tulee tehdä elintarvikelain mukainen ilmoitus alkutuotantopaikasta elintarvikevalvontaviranomaiselle. Kalastajat ovat alkutuotannon toimijoita, ja heidän tulee tehdä vaadittu ilmoitus toiminnastaan sille elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka vastaa kalastusaluksen suunnitelmallisesta valvonnasta eli käytännössä kalasaaliin purkusataman tai purkupaikan kuntaan

Jos kalastusaluksilla käsitellään (esimerkiksi fileoidaan, paloitellaan, jalostetaan, pakataan tai varastoidaan) tai pakastetaan kalastustuotteita, kalastusalus on hyväksyttävä joko pakastusalukseksi tai uivaksi jalostamoksi. Kalastusaluksen hyväksyy laitokseksi sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toiminta aloitetaan. Elintarvikealan toimijan on haettava kirjallisesti aluksen hyväksymistä laitokseksi. Katso Ruokavirston ohje: [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/eviran_ohje_16036_2_170214.pdf Kalastusaluksen valvonta]

* [https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/kalastustuotteet/lainsaadantokooste/ Kalojen alkutuotantoon liittyvää lainsäädäntöä]
* [https://prod-ruokavirastofi.solitaonline.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/alkuotuotantoa-eh-laitos-062018.pdf Alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]], [[Meriturvallisuusvaatimukset]]

Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet

2021-10-18T12:38:00Z

Johan: linkki poistettu kohdasta lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite

'''Merialue'''

Merialueen kaupallisen kalastuksen saalisilmoituksiin sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä olevia säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta.

Kaupallisen kalastajan, joka kalastaa alle 10m:n aluksella tai jään alta tulee ilmoittaa saaliit kuukausittain sähköisellä rannikkokalastuslomakkeella. Lomakkeen käyttöön vaaditaan tunnukset, jotka saa ELY-keskuksesta. Ilmoitus tulee tehdä kalastusta seuraavan kuukauden 20 päivään mennessä. Yli 10 m pitkät alukset ilmoittavat tiedot saaliin purkamispaikan ELY-keskukseen sekä pitävät aluskohtaista kalastuspäiväkirjaa.

Merialueen tärkeimille kalalajeille on asetettu vuosittaiset maakohtaiset saaliskiintiö. Kiintiöityjen kalalajien saaliit Ilmoitetaan aluksen kotipaikan mukaiseen ELY-keskukseen. Kiintiöidyt kalalajit ovat silakka, kilohaili, turska, merilohi ja punakampela. Näiden lajien saaliin ilmoittamisesta ja purkamisesta on erityissäädöksiä, jotka löytyvät [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161048 Euroopan unionin yhteisessä kalastuspolitiikaassa.]

* [https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161048#L3 Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille.]

Lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite koskee rysä- ja ajosiimakalastusta vuosittain 15.4.–30.8. välisenä aikana. Kalastusaluksen päällikön tulee tehdä ennakkoilmoitus maihintulon ajasta. Maihintulon tulee tapahtua viimeistään 60 minuutin kuluessa ilmoitetusta ajankohdasta. Ilmoitus tehdään joko sähköisesti tai puhelimitse kalastuksenseurantakeskuksen numeroon +358 294 1036. Lohisaaliit ilmoitetaan kokukohtaisesti lohenkalastuslomakkeella 48 tunnin kuluessa maihin tulosta ja muiden lajien saaliit kuukausittain rannikkokalastuslomakkeella.

'''Sisävedet'''

Sisävesillä kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään kalastuksestaan päiväkirjaa sekä ilmoittamaan saalismääränsä vähintään kerran vuodessa Luonnonvarakeskukselle.

Kalastuspäiväkirjaan kirjataan saatujen saaliiden kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin sekä kalastuksen harjoittamisalue niin, että siitä selviää vesialue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella. Pyydyksistä kirjataan pyydysten määrä, koko ja pyyntiaika.

Xamk on kehittänyt ammattikalastajille mobiilisovelluksen, jonka avulla kalastaja voi ilmoittaa saalistiedot helposti suoraan viranomaisten tietokantaan puhelimeen ladatulla sovelluksella. Tämä helpottaa huomattavasti saalistietojen lähettämistä sekä lähetettyjen tietojen käsittelyä viranomaispäässä.

* Katso sähköinen saalisilmoitus: [https://saalisilmoitus.mmm.fi/ Tee saalisilmoitus]
*Lisätietoa mobiilisovelluksesta: [https://www.xamk.fi/ xamk.fi]

*Alle 10-metrisen aluksen sähköinen saalisilmoitus: [https://saalisilmoitus.mmm.fi/ Tee saalisilmoitus]
*Katso myös: [https://mmm.fi/documents/1410837/1801550/Tiedote+kalastajille-01-05-2018.pdf/97399e53-84fa-40ab-bd85-3f5631c2df61/Tiedote+kalastajille-01-05-2018.pdf.pdf Lohenkalastuksen ennakkoilmoitus]
*[https://findikaattori.fi/fi/98 Kalansaalis]
*[https://stat.luke.fi/kala-ja-riista Kala- ja riistatilastot, Luonnonvarakeskus.]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri]], [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Alkutuotantoilmoitus]]

Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit

2021-10-12T13:58:06Z

Johan:

Elintarvikehuoneisto, jossa käsitellään kalaa ennen vähittäismyyntiä, tulee pääsääntöisesti hyväksyä laitokseksi. Siten esimerkiksi seuraavat toiminnot vaativat laitoshyväksynnän, elleivät ne tapahdu vähittäismyyntipaikassa: kalan perkaus maissa, kalastustuotteiden varastointi (pois lukien kalojen varastointi vesiviljelylaitoksen alueella), kalan fileointi, kalan savustaminen, kalastustuotteiden pakkaaminen. Laitokseen ei voi toimittaa kalaa ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta.

Pienimuotoisessa toiminnassa laitoksen tiloista voi myös olla vähittäismyyntiä, vaikka sille ei ole omaa tilaa. Vähittäismyynti on silloin erotettava ajallisesti kalan muusta käsittelystä. Tämä edellyttää, että viranomainen hyväksyy tämän. Laitoksen hyväksymispäätöksessä tulee olla merkintä vähittäismyynnistä. Elintarvikealan toimijan on haettava kirjallisesti laitoksen hyväksymistä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta. Toimintaa ei voi aloittaa ennen kuin viranomainen on hyväksynyt laitoksen. Toimijan tulee laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma.

Kalaa voidaan käsitellä ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa, josta tuotteet luovutetaan suoraan lopullisille kuluttajille tai toimitetaan toimijan muualla sijaitsevaan myynti- tai tarjoilupaikkaan, jolloin valmistuspaikka toimii nk. takahuoneena. Jos tuotteita toimitetaan takahuoneesta vain yhteen saman toimijan myynti- tai tarjoilupaikkaan, toimittamisessa ei ole määrärajoituksia. Myynti- tai tarjoilupaikan tulee sijaita saman maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä kuin takahuone. Jos toimija toimittaa tuotteita takahuoneesta kahteen omaan muualla sijaitsevaan myynti- tai tarjoilupaikkaansa, toiseen näistä on sovellettava vähäisen toimittamisen määrärajoituksia. (Ks. alla 1000 kg ja 30 %). Torimyynti, muu ulkomyynti ja myynti liikkuvista elintarvikehuoneistoista ovat rinnastettavissa toimittamiseen lopulliselle kuluttajalle, joten takahuoneesta voidaan toimittaa tuotteita näihin myyntipaikkoihin ilman maakunta- tai lukumäärärajoitusta. Toimijan ei tarvitse olla alkutuottaja, vaikka hän käsittelisi kalaa ilman laitoshyväksyntää, jos toiminta kuuluu vähittäiskaupan piiriin. Toimija voi siis ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa esimerkiksi savustaa kalaa, ja myydä sitä toreilla.

ilppa -palvelussa voi ilmoittaa useimpien elintarvike- ja terveydensuojelualan toimintojen
• aloittamisesta
• olennaisesta muuttumisesta
• lopettamisesta
• yrittäjän vaihtumisesta

Lisätietoa:

* [https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikeyrityksen-perustaminen/elintarvikehuoneistot/ Rekisteröi yrityksesi elintarvikevalvontaan]
* [https://ilppa.fi/alkusivu Ympäristö terveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu]
* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ota-yhteytta-elintarvikevalvontaan/ Täältä löydät kuntien ja kaupunkien elintarvikevalvontaviranomaisten yhteystiedot]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Julkiset kalasatamat]], [[Yksityiset kalankäsittelytilat]], [[Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset]]

Julkiset kalasatamat

2021-10-12T13:42:21Z

Johan:

Kaupallinen kalastaja ilmoittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle purkusataman. Virallisten kalasatamien merkitys elinkeinokalataloudelle kasvaa ympäristö-, hygienia- ja elintarvikelainsäädännön vaatimusten kasvaessa, koska ne tarjoavat kalan purku-, jäähdytys- ja käsittelymahdollisuuksia niille, joilla ei ole omia vaatimusten mukaisia purku- ja käsittelytiloja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Elintarviketurvallisuusvirasto, aluehallintovirasto ja kunnat valvovat säädettyjen velvoitteiden noudattamista kalastusalusten saaliiden purkamisen yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut Suomen kalasatamat neljään eri kategoriaan; keskuskalasatamat, aluesatamat, paikalliset rannikkokalastussatamat sekä muut kalasatamat. Luokiteltuja kalasatamia on yhteensä vajaat 50, joista keskuskalasatamia oli alun perin seitsemän. Suomen suurin kalasatama on Porissa sijaitseva Reposaaren kalasatama.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-4.jpg|pienoiskuva|567x567px]]
Suomen keskuskalasatamat:
* [https://kaskinen.fi/fi/tyo-ja-yrittaminen/kuntakonserni/kaskisten-satama Kaskisten kalasatama], Kaskinen
* Klobbskatin kalasatama, Mustasaari
* Valkon kalasatama, Loviisa
* Marjaniemen kalasatama, Hailuoto
* [https://reposaarenkalasatama.fi/index.php Reposaaren kalasatama], Pori
* [https://uusikaupunki.fi/asemakaava-suukarin-kalasatama Suukarin kalasatama], Uusikaupunki

*[https://merijakalatalous.fi/kalatalous-suomessa/kalasatama-karttapalvelu/ Kalasatamat kartalla]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190719 Valtioneuvoston asetuseräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset kalankäsittelytilat]], [[Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset]], [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]]

Julkiset kalasatamat

2021-10-12T13:41:57Z

Johan:

Pyydykset

2021-10-12T13:40:34Z

Johan:

__toc__
Ainoastaan kaupallisten kalastajien rekisteriin merkitty saa käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä.

Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:

Isorysä sekä pyynti- tai venekuntaa kohden koukkupyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin 100 koukkua. Kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Kalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä mainittua troolia ja isorysää.

Lisätietoa pyydyksistä sekä pyydysten merkinnöistä:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidp447924032 Pyydysten asettaminen ja merkintä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidp447929168 Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360#Lidm45237816441856 Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset]
* [https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-04_vaylat_kalastus_web.pdf Väylät ja kalastus]

== Seisovat pyydykset ==
Seisovalla pyydyksellä tarkoitetaan paikalleen pyyntiin laskettua kalanpyydystä, kuten verkkoa, pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, rysää, katiskaa ja muuta sulkupyydystä.

Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä sitä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.

Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.

Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.

Verkko on rysän tavoin passiivinen pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.

Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.

Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alimittaiset kalat.

Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.

Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.

== Kiinteät pyydykset ==
Kiinteällä pyydyksellä tai kalastuslaitteella tarkoitetaan patoa tai muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Kiinteät puiset kalastusrakenteet, kuten liistekatiskat, erilaiset patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat aitamaiset rakenteet, ovat paikallaan pysyvään tai virtaavaan veteen rakennettuja sulkupyydyksiä, jotka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille. Tällaiset puiset rakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä tai niihin on voitu liittää irrallisia pyydysmekanismeja, kuten verkkoja tai mertoja.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-9.jpg|pienoiskuva|326x326px]]
Nykyään kalapatoja käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa nahkiaisen sekä vähäisessä määrin myös lohen ja siian pyynnissä. Käytetyt rakenteet ovat 5-20 metriin pitkiä. Nahkiaisrysiä ja -mertoja käytetään perinteiseen tapaan, mutta lohen ja siian pyynnissä käytetään verkkoja, jotka on sijoitettu useimmiten padon päähän virran suuntaisesti. Tarkoituksena on silloin pyydystää kaloja, jotka lepäävät padon muodostamassa kosteessa. Kalojen ohjaamiseen voidaan käyttää myös aitaverkkoa, joka on sijoitettu rannan ja padon väliin. Koko joen ylittävä patoaminen on nykyisin kielletty.

== Liikkuvat pyydykset ==
Liikkuvalla pyydyksellä tarkoitetaan nuottaa, troolia tai verkkoa, jota vedetään tai jota virta kuljettaa.

Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä. Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.

Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.

Pohjatroolauksessa (turskan kalastus) troolia vedetään veden pohjaa pitkin, välivesitroolauksessa ja lähellä pohjaa kalastettaessa (silakka ja kilohaili) pyydys kulkee pohjan yläpuolella.

Nuottaaminen perustuu ennakoivaan luotaamiseen, jolla kalaparvet paikannetaan. Nuotta on useista verkoista rakennettu ja sen perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. rantanuotta, talvinuotta, selkänuotta, muikkunuotta, silakkanuotta, kurenuotta, kierrenuotta ja laahusnuotta eli trooli. Syksyllä nuottaminen on tehokas hoitopyyntimuoto. Vesistön syvyydestä riippuen voidaan valita sopivan pyyntikorkuisia nuottia.

Alamitat ja rauhoitukset

2021-10-12T13:38:51Z

Johan:

Kalastajien tulee noudattaa rauhoitusaikoja ja luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää pyyntimitat leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen mitattuna.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-2.jpg|pienoiskuva|396x396px]]
Uhanalaisille kaloille ja jokiravulle on vahvistettu suojeluarvot, joka tulee maksettavaksi mahdollisen sakkorangaistuksen lisäksi, jos kalastusrikoksen tai -rikkomuksen yhteydessä on otettu saaliiksi uhanalaista kalaa. Korvaushinnat vaihtelevat lajeittain 50€ - 7510€.

Kalojen pyyntimitoista ja rauhoitusajoista säädetään [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151360 kalastusasetuksessa].

Lisätietoa alamitoista ja rauhoituksista:

* [https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-vastuullinen-hoito-ja-kaytto/pyyntimitat-ja-rauhoitusajat Pyyntimitat ja rauhoitusajat]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379#L6P55 Kalojen rauhoitus]
* [https://mmm.fi/documents/1410837/1970319/Leveyspiireihin_liittyvat_rajoitukset/7bfeb306-8993-465b-a6bd-144a4a52d021?t=1467011673711 Leveyspiireihin liittyvät rauhoitukset]
* [https://ahven.net/wp-content/uploads/2019/07/Kalojen-ja-jokiravun-suojeluarvot-Suomessa.pdf Korvaushinnat]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Yleiset vesialueet]], [[Kiintiöidyt kalalajit]]

Yleiset vesialueet

2021-10-12T13:38:02Z

Johan:

Yksityisten vesien ulkopuolisella merialueella eli Suomen talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla on jokaisella Suomeen rekisteröidyillä kaupallisella kalastajalla oikeus harjoittaa kaupallista kalastusta. Poikkeuksen muodostavat lohen ja taimenen pyyntipaikat, jotka vuokrataan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan toimijakohtaisen lohikiintiön omaavalle kaupalliselle kalastajalle.

Euroopan unionin jäsenvaltioihin rekisteröidyillä kalastusaluksilla on yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetty oikeus kaupalliseen kalastukseen Suomen talousvyöhykkeellä ja aluevesillä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa.

Yleisiä vesialueita on meren lisäksi seuraavissa järvissä: Oulujärvi, Lappajärvi, Höytiäinen, Pyhäselkä, Orivesi, Koitere, Puruvesi, Päijänne ja Inarijärvi. Jos kaupallista kalastusta harjoittaa sisävesien yleisvesialueilla tarvitaan aina erillinen lupa. Luvat myöntää Metsähallitus'''.''' Vuonna 2019 Metsähallitus järjesti kaupallisille kalastajille lupahaun yleisvesialueille kaudelle 2020-2024 .

Kaupallisen kalastuksen lupien hinnat säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista (1462/2019). Hinnoittelu on pyydyksittäin per kalenterivuosi.

-Nuotta: 100 €

-Rysä (enintään 1,5 m korkea): 10 €

-Isorysä (1,5-5 m korkea): 60 €

-Isorysä (yli 5 m korkea): 130 €

-Trooli: 200 €

-Verkko (31 m), rapumerta, katiska (3 kpl), syöttikoukut (10 kpl)

ja enintään 100 koukun pitkäsiima: 3 €

Lisätietoa vesialueista:

* [https://www.eraluvat.fi/kalastus/kaupallinen-kalastus.html Hakulomakeet, ohjeet sekä neuvonta]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kalastuslaki Kalastuslaki]
* [https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/Aluesuunnittelupilotti%E2%80%93kaupalliseen-kalastukseen-alueet-kartalle_Keskinen.pdf Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet]
* [https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus Kalastusrajoitukset]
* [https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/yleiset-vesialueet Yleiset vesialueet]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yksityiset vesialueet]], [[Kiintiöidyt kalalajit|Kiintiöidyt kalalajit,]] [[Alamitat ja rauhoitukset]]

Yksityiset vesialueet

2021-10-12T13:37:38Z

Johan:

Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus, jonka mukaan oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei laissa muuta säädetä. Vesialue voi olla joko yhden tilan ("yksityisvesi") tai useamman tilan yhdessä omistama (osakaskunta). Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Useimmiten kaupallinen kalastaja vuokraa kalastusoikeuden vesialueen omistajalta korvausta vastaan. Sopimus voi perustua joko tiettyjen pyydysten käyttöön ja/tai tietyn alueen käyttöön.

Kalavarojen kestävän tuoton ja hyödyntämisen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisen turvaamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää kaupalliselle kalastajalle enintään viiden vuoden määräajaksi luvan kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen, jos:

1) vesialue on käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määritetty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi;

2) vesialueen kalakantojen tila mahdollistaa niiden hyödyntämisen kaupalliseen kalastukseen;

3) luvanhakija ei ole itse eikä kalatalousalueen avustuksella päässyt kalastusoikeuden haltijoiden kanssa sopimukseen vesialueen käyttämisestä kaupalliseen kalastukseen; ja

4) kaupallisen kalastuksen harjoittamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa alueen rannanomistajille tai -haltijoille tai alueen muulle käytölle.

ELY- keskuksen on luvassa määrättävä kalastukselle sallitut alueet, sallitut pyydykset, kalastuksen kohteena olevat kalalajit, sallitut kalastusajankohdat sekä tarvittaessa sallittu enimmäissaalis. Lisäksi luvassa voidaan määrätä, miten kaupallisen kalastajan on raportoitava saaliistaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee seurata ja valvoa luvan ehtojen täyttymistä.Kaupallisen kalastajan on luvan saatuaan maksettava kalenterivuosittain kalastusoikeuden haltijoille luvassa määrättyjen pyydysten mukaiset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritettyihin alueen käypiin hintoihin perustuvat kohtuulliset maksut korvauksena vesialueen käyttämisestä kaupalliseen kalastukseen.

Lisätietoa vesialueista:

* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidp446184304 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen]
* [https://www.suomi.fi/palvelut/kalatalousviranomaisen-myontama-kaupallisen-kalastajan-alueellinen-kalastuslupa-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/5d69a9bd-ddd4-4c8f-8f83-000deb172b6b Kalatalousviranomaisen myöntämä kaupallisen kalastajan alueellinen kalastuslupa]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Yleiset vesialueet]], [[Kiintiöidyt kalalajit]], [[Alamitat ja rauhoitukset]]

Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet

2021-10-12T13:16:22Z

Johan:

'''Merialue'''

Merialueen kaupallisen kalastuksen saalisilmoituksiin sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä olevia säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta.

Kaupallisen kalastajan, joka kalastaa alle 10m:n aluksella tai jään alta tulee ilmoittaa saaliit kuukausittain sähköisellä rannikkokalastuslomakkeella. Lomakkeen käyttöön vaaditaan tunnukset, jotka saa ELY-keskuksesta. Ilmoitus tulee tehdä kalastusta seuraavan kuukauden 20 päivään mennessä. Yli 10 m pitkät alukset ilmoittavat tiedot saaliin purkamispaikan ELY-keskukseen sekä pitävät aluskohtaista kalastuspäiväkirjaa.

Merialueen tärkeimille kalalajeille on asetettu vuosittaiset maakohtaiset saaliskiintiö. Kiintiöityjen kalalajien saaliit Ilmoitetaan aluksen kotipaikan mukaiseen ELY-keskukseen. Kiintiöidyt kalalajit ovat silakka, kilohaili, turska, merilohi ja punakampela. Näiden lajien saaliin ilmoittamisesta ja purkamisesta on erityissäädöksiä, jotka löytyvät [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161048 Euroopan unionin yhteisessä kalastuspolitiikaassa.]

* [https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161048#L3 Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille.]

Lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite koskee rysä- ja ajosiimakalastusta vuosittain 15.4.–30.8. välisenä aikana. Kalastusaluksen päällikön tulee tehdä ennakkoilmoitus maihintulon ajasta. Maihintulon tulee tapahtua viimeistään 60 minuutin kuluessa ilmoitetusta ajankohdasta. Ilmoitus tehdään joko sähköisesti tai puhelimitse kalastuksenseurantakeskuksen numeroon +358 294 1036. Lohisaaliit ilmoitetaan kokukohtaisesti lohenkalastuslomakkeella 48 tunnin kuluessa maihin tulosta ja muiden lajien saaliit kuukausittain rannikkokalastuslomakkeella.

*[https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/133798/S%C3%A4hk%C3%B6inen rannikkosaate 2017.pdf?sequence=2 Alle 10 metrin pituisen kalastusaluksen sähköinen raportointijärjestelmä]

'''Sisävedet'''

Sisävesillä kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään kalastuksestaan päiväkirjaa sekä ilmoittamaan saalismääränsä vähintään kerran vuodessa Luonnonvarakeskukselle.

Kalastuspäiväkirjaan kirjataan saatujen saaliiden kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin sekä kalastuksen harjoittamisalue niin, että siitä selviää vesialue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella. Pyydyksistä kirjataan pyydysten määrä, koko ja pyyntiaika.

Xamk on kehittänyt ammattikalastajille mobiilisovelluksen, jonka avulla kalastaja voi ilmoittaa saalistiedot helposti suoraan viranomaisten tietokantaan puhelimeen ladatulla sovelluksella. Tämä helpottaa huomattavasti saalistietojen lähettämistä sekä lähetettyjen tietojen käsittelyä viranomaispäässä.

* Katso sähköinen saalisilmoitus: [https://saalisilmoitus.mmm.fi/ Tee saalisilmoitus]
*Lisätietoa mobiilisovelluksesta: [https://www.xamk.fi/ xamk.fi]

*Alle 10-metrisen aluksen sähköinen saalisilmoitus: [https://saalisilmoitus.mmm.fi/ Tee saalisilmoitus]
*Katso myös: [https://mmm.fi/documents/1410837/1801550/Tiedote+kalastajille-01-05-2018.pdf/97399e53-84fa-40ab-bd85-3f5631c2df61/Tiedote+kalastajille-01-05-2018.pdf.pdf Lohenkalastuksen ennakkoilmoitus]
*[https://findikaattori.fi/fi/98 Kalansaalis]
*[https://stat.luke.fi/kala-ja-riista Kala- ja riistatilastot, Luonnonvarakeskus.]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri]], [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Alkutuotantoilmoitus]]

Alkutuotantoilmoitus

2021-10-12T13:15:02Z

Johan:

Alkutuotannosta tulee tehdä alkutuotantoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Kalastuksen lisäksi alkutuotannoksi luetaan kalan teurastus, verenlasku, kalastusaluksella tai jäällä tehty pään, sisälmysten ja evien poistaminen, jäähdyttäminen, peratun tai perkaamattoman kalan tai rapujen kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon.

Uuden elintarvikelain myötä kunta perii suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksun. Valvonnan perusmaksua ei kuitenkaan peritä rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta eli pelkästään alkutuotantoa harjoittavilta kalastajilta. Tämän lisäksi valvontakohteilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoriteperusteiset maksut.

Lisätietoa alkutuontanoilmoituksesta:

* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ota-yhteytta-elintarvikevalvontaan/ Yhteydenotto elintarvikevalvontaan]
* Katso myös: [https://mmm.fi/-/uusi-elintarvikelaki-vahvistettu Uusi elintarvikelaki]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri|Kalastajarekisteri,]] [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Alkutuotantoilmoitus

2021-10-12T13:14:25Z

Johan:

Alkutuotannosta tulee tehdä alkutuotantoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Kalastuksen lisäksi alkutuotannoksi luetaan kalan teurastus, verenlasku, kalastusaluksella tai jäällä tehty pään, sisälmysten ja evien poistaminen, jäähdyttäminen, peratun tai perkaamattoman kalan tai rapujen kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon.

Uuden elintarvikelain myötä kunta perii suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksun. Valvonnan perusmaksua ei kuitenkaan peritä rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta eli pelkästään alkutuotantoa harjoittavilta kalastajilta. Tämän lisäksi valvontakohteilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoriteperusteiset maksut.

Lisätietoa alkutuontanoilmoituksesta:

* [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ota-yhteytta-elintarvikevalvontaan/ Yhteydenotto elintarvikevalvontaan]
* [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/kalat-ja-kalastustuotteet/alkuotuotantoa-eh-laitos-062018.pdf Ruokavirasto]
* Katso myös: [https://mmm.fi/-/uusi-elintarvikelaki-vahvistettu Uusi elintarvikelaki]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri|Kalastajarekisteri,]] [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Kalastajarekisteri

2021-10-12T13:13:00Z

Johan:

__toc__

Vain kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitynyt saa myydä kalastamaansa saalista. Rekisteriä ylläpitää Varsinais Suomen ELY-Keskus. Kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa. Rekisteröinti on voimassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Rekisteröinnin käsittelymaksu on 30 €.

Kaupalliset kalastajat rekisteröidään kahteen ryhmään.

1. ryhmä: liikevaihto ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana keskimäärin 10 000 €/v, tai aloitteleva kalastaja ELY-keskuksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla.

2. ryhmä: muut kaupallista kalastusta harjoittavat.

Kaupallisten kalastajien jako ryhmiin tehdään rekisteröitymisen yhteydessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein, tai kalastajan omasta pyynnöstä.

Hallitus on antanut esityksen (alkuvuonna 2021) kaupallisen kalastajan määritelmän muuttamiseksi niin, että kaupallisten kalastajien ryhmittely ei olisi enää kytköksissä arvonlisäverovelvollisuusrajaan.

Lisätietoa kalastajarekisteristä:

*[https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Hakemus%20kaupallisen%20kalastajan%20rekisteriin.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi/sivut/submitted.aspx Rekisterilomake]
*[https://www.ely-keskus.fi/kaupallisen-kalastamisen-aloittaminen Kaupallisen kalastajan aloittaminen]
Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Sisävesien yleisvesialueilla kaupalliseen kalastukseen tarvitsee aina erillisen luvan. Lupahaku vuosille 2020-2024 käytiin vuonna 2019.
*[https://www.eraluvat.fi/kalastus/kaupallinen-kalastus.html Kaupallinen kalastaja ja neuvonta]
Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisillä vesialueilla merellä pelkkä kalastonhoitomaksun suorittaminen sekä kalastusaluksen rekisteröinti oikeuttaa kaupalliseen kalastukseen. Poikkeuksen muodostavat lohen ja taimenen pyyntipaikat, jotka vuokrataan erikseen viideksi vuodeksi lohikiintiötä omaavalle kaupalliselle kalastajalle.

Merialueelta saadun saaliin ensimyynnistä ja sen rajoituksista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä. (linkki ?)

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Alkutuotantoilmoitus]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Kalastajarekisteri

2021-10-12T13:11:32Z

Johan:

__toc__

Vain kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitynyt saa myydä kalastamaansa saalista. Rekisteriä ylläpitää Varsinais Suomen ELY-Keskus. Kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa. Rekisteröinti on voimassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Rekisteröinnin käsittelymaksu on 30 €.

Kaupalliset kalastajat rekisteröidään kahteen ryhmään.

1. ryhmä: liikevaihto ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana keskimäärin 10 000 €/v, tai aloitteleva kalastaja ELY-keskuksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla.

2. ryhmä: muut kaupallista kalastusta harjoittavat.

Kaupallisten kalastajien jako ryhmiin tehdään rekisteröitymisen yhteydessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein, tai kalastajan omasta pyynnöstä.

Hallitus on antanut esityksen (alkuvuonna 2021) kaupallisen kalastajan määritelmän muuttamiseksi niin, että kaupallisten kalastajien ryhmittely ei olisi enää kytköksissä arvonlisäverovelvollisuusrajaan.

Lisätietoa kalastajarekisteristä:

*[https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Hakemus%20kaupallisen%20kalastajan%20rekisteriin.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi/sivut/submitted.aspx Rekisterilomake]
*[https://www.ely-keskus.fi/kaupallisen-kalastamisen-aloittaminen Kaupallisen kalastajan aloittaminen]
Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Sisävesien yleisvesialueilla kaupalliseen kalastukseen tarvitsee aina erillisen luvan. Lupahaku vuosille 2020-2024 käytiin vuonna 2019.
*[https://www.eraluvat.fi/kalastus/kaupallinen-kalastus.html Kaupallinen kalastaja ja neuvonta]
*[https://www.luke.fi/uutinen/kuha-ja-muikku-olivat-sisavesien-arvokkaimmat-saalislajit-2019/ Kuha ja muikku olivat sisävesien arvokkaimmat saalislajit 2019]
Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisillä vesialueilla merellä pelkkä kalastonhoitomaksun suorittaminen sekä kalastusaluksen rekisteröinti oikeuttaa kaupalliseen kalastukseen. Poikkeuksen muodostavat lohen ja taimenen pyyntipaikat, jotka vuokrataan erikseen viideksi vuodeksi lohikiintiötä omaavalle kaupalliselle kalastajalle.

Merialueelta saadun saaliin ensimyynnistä ja sen rajoituksista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä. (linkki ?)

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Polttoaineveron takaisinmaksu]], [[Alkutuotantoilmoitus]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Polttoaineveron takaisinmaksu

2021-10-12T13:07:16Z

Johan:

== Takaisinmaksun perusteet ==
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-11.jpg|pienoiskuva|344x344px]]
Kaupallisen kalastajan täytyy kuulua kalastajien ryhmään I tai vastaavaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännössä tarkoitettuun ammattimaisia kalastajia koskevaan ryhmään, jotta kalastusaluksen polttoaine olisi veroton. Kalastusalusten polttoaineet ovat verottomia siltä osin, kuin niitä käytetään kaupalliseen kalastukseen. Verottomuus edellyttää myös, että kaupalliseen kalastukseen tarkoitettu alus on merkitty kalastusalusrekisteriin. Alusliikenteen harjoittajan on tarvittaessa esitettävä veroviranomaiselle kirjanpitonsa sekä annettava vaadittaessa veronpalautukseen tai verottomiin hankintoihin liittyviä tietoja.

Verohallinto vahvistaa tammi–kesäkuulta ja heinä–joulukuulta moottoribensiinistä, dieselöljystä, kevyestä polttoöljystä ja nestekaasusta sekä niitä korvaavista tuotteista palautettavan valmisteveron määrän. Palautuksen määräksi vahvistetaan verolliseen kulutukseen luovutetusta polttoaineesta ja korvaavista tuotteista suoritettujen verojen keskiarvo litraa kohti.

Lisätietoa polttoaineen takaisinmaksusta:

* [https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/56198/alusten-polttoaineiden-verottomuus2/#2.2-kalastusalukset Alusten polttoaineiden verottomuus]
* [https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/palautustasot-ja-maarat/ Nestemäisten polttoaineiden palautustasot ja - määrät]
* [https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/kuvaus/veronpalautushakemus_alusliikennetta_va/ Veronpalautushakemus]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri]], [[Alkutuotantoilmoitus]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-09-20T15:48:37Z

Johan: /* Pyydysten tukimahdollisuudet */

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]
*[https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11ah2i_fi_hakuohje_kehittamisavustus_vajaasti_hyodennettyjen_kalojen_kaytto.pdf Kehittämisavustus vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön lisäämiseksi.]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähentää saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus on tukea hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin.
* [https://liviafi-my.sharepoint.com/personal/johan_niskanen_edu_livia_fi/Documents/KEHA- keskus kalatalous KEHA- keskus kalatalous]

== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-09-20T14:35:32Z

Johan: /* Pyydysten tukimahdollisuudet */

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]
*[https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11ah2i_fi_hakuohje_kehittamisavustus_vajaasti_hyodennettyjen_kalojen_kaytto.pdf Kehittämisavustus vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön lisäämiseksi.]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähennetään saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus on tukea hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin.
* [https://liviafi-my.sharepoint.com/personal/johan_niskanen_edu_livia_fi/Documents/KEHA- keskus kalatalous KEHA- keskus kalatalous]

== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Polttoaineveron takaisinmaksu

2021-09-20T14:33:56Z

Johan:

== Takaisinmaksun perusteet ==
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-11.jpg|pienoiskuva|344x344px]]
Kaupallisen kalastajan täytyy kuulua kalastajien ryhmään I tai vastaavaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännössä tarkoitettuun ammattimaisia kalastajia koskevaan ryhmään, jotta kalastusaluksen polttoaine olisi veroton. Kalastusalusten polttoaineet ovat verottomia siltä osin, kuin niitä käytetään kaupalliseen kalastukseen. Verottomuus edellyttää myös, että kaupalliseen kalastukseen tarkoitettu alus on merkitty kalastusalusrekisteriin. Alusliikenteen harjoittajan on tarvittaessa esitettävä veroviranomaiselle kirjanpitonsa sekä annettava vaadittaessa veronpalautukseen tai verottomiin hankintoihin liittyviä tietoja.

Verohallinto vahvistaa tammi–kesäkuulta ja heinä–joulukuulta moottoribensiinistä, dieselöljystä, kevyestä polttoöljystä ja nestekaasusta sekä niitä korvaavista tuotteista palautettavan valmisteveron määrän. Palautuksen määräksi vahvistetaan verolliseen kulutukseen luovutetusta polttoaineesta ja korvaavista tuotteista suoritettujen verojen keskiarvo litraa kohti.

Lisätietoa polttoaineen takaisinmaksusta:

* [https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/56198/alusten-polttoaineiden-verottomuus/#2.2-kalastusalukset Alusten polttoaineiden verottomuus]
* [https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/palautustasot-ja-maarat/ Nestemäisten polttoaineiden palautustasot ja - määrät]
* [https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/kuvaus/veronpalautushakemus_alusliikennetta_va/ Veronpalautushakemus]

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastajarekisteri]], [[Alkutuotantoilmoitus]], [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-09-13T15:40:41Z

Johan:

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]
*[https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11ah2i_fi_hakuohje_kehittamisavustus_vajaasti_hyodennettyjen_kalojen_kaytto.pdf Kehittämisavustus vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön lisäämiseksi.]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnin tavoite on vähennetään saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus:

• Tuetaan hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin

• Verkot on poistettava(1verkko katiskaa ja 10 rysää kohden)

• tuki 40 %
* [https://liviafi-my.sharepoint.com/personal/johan_niskanen_edu_livia_fi/Documents/KEHA- keskus kalatalous KEHA- keskus kalatalous]

== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Yritystuet, starttiraha, palkkatuki

2021-09-13T14:55:26Z

Johan:

__toc__

Yritystukien avulla on mahdollista kehittää yrityksen osaamista ja voimavaroja kannattavasti. Jotta yritykselle voidaan myöntää yritystukia, pitää kassavirta on kunnossa''.'' Yritystukia hakevan yrityksen toiminnan pitää olla kannattavaa.

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo silloin, kun yritystoiminta on vasta alkamassa. Starttiraha on siis yrittäjän tuki, eikä yrityksen. Starttirahaa maksetaan siltä ajalta, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä. Starttirahaa myöntää TE-toimisto.TE - toimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkaus kustannuksiin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti Palkkatuki- verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita.

Lisätietoa yritystuista:

* [https://www.zoner.fi/yritystuet-suomessa/ Yritystuet suomessa]
* [https://www.te-palvelut.fi/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan-yrittajan-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut]
* [https://ohje.te-palvelut.fi/taohje/fi/palkkatuenmaksatushakemus Palkkatuen maksutushakemus]

== Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ==

Kaupallisen kalastuksen tuista suurin osa saadaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Niitä myönnetään Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EMKR:n tavoite on auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksilta sähköisesti [https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/ Hyrrä-verkkopalvelussa] tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on käynnissä ja se on suunniteltu alkavaksi vuoden 2021 aikana. Sen myötä tulee uusia tukilinjauksia.

Kalastuksen tukimuodot ovat joko määräaikaisen tai jatkuvan haun piirissä.

Jatkuvassa haussa (EMKR) ovat seuraavat tukimuodot:
* Terveys ja turvallisuus kalastuksessa
* Kalastusaluksen moottorivaihto
* Kalastuksen ympäristöinvestoinnit
* Saaliin arvon lisääminen
* Nuorten kalastajien tuki
* Toiminnan monipuolistaminen
* Kalastuksen neuvontapalvelut
* Osaaminen ja vuoropuhelu
* Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%)
* Alueelliset kalatalousryhmät
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-10.jpg|pienoiskuva|504x504px]]
Määräaikaisia tukimuotoja ovat:
* Kalastuksen innovointi
* Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus
* Kalastuksen ympäristöinnovointi
* Vesiekosysteemin suojelu ja ennallistaminen
* Kalasataminen ja purkupaikkojen kehittäminen
* Jätteiden kerääminen merestä
* Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaaminen

Kalatalouden toimintaryhmät

Kalatalouden kehittämiseksi ja edistämiseksi alueelliset kalatalouden toimintaryhmät myöntävät julkista tukea kalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviin hankkeisiin.

Niiden tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.

Tukea voi saada esimerkiksi: ammattikalastajien yhteistyön lisäämiseen, ammattikalastajien liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämiseen, nuorten aktivointiin, kalastusaluksen moottorivaihtoon, ympäristöinvestoihin, kalan käytön monipuolistamiseen, kalavesien hallinnon kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.Lisätietoa tuen edellytyksistä: [https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/tuen-edellytykset/ Tuen edellytykset ja valintaperusteet]

Lisätietoa tukimahdollisuuksista:

*[https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/18/european-maritime-and-fisheries-fund-2021-2027-council-ready-to-negotiate-with-the-european-parliament/ Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2021–2027]
*[https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]
*[https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/emkr-hakulomake-ja-ohje-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/a44062dd-aed8-45c6-88d8-dc6bb8d22bbf EMKR hakulomake]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/ Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät]
*[https://www.sepra.fi/esko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO]
*[https://www.ely-keskus.fi/rahoitus4 ELY - keskus, rahoitus]
*[https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/myonnetyt-tuet-ja-hanke-esimerkit/ Myönnetyt tuet ja hanke- esimerkit]
*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120998 Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta]
*[https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki Kalatalouden väliaikaninen tuki]
*[https://sa01elysuomifilomakkeet.blob.core.windows.net/blobsuomifilomakkeet/ELY/ely11ah2i_fi_hakuohje_kehittamisavustus_vajaasti_hyodennettyjen_kalojen_kaytto.pdf Kehittämisavustus vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön lisäämiseksi.]

== Kalastusaluksen tukimahdollisuudet ==
Monipuolisia EMKR:n tukemia rahoitusvälineitä voidaan toteuttaa eri tavoin mm. tarjoamalla käynnistystukea nuorille kalastajille ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan, tai kalastusaluksien energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tukien tavoitteena on ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen. Kalastusaluksen moottorivaihto, kalastusksen ympäristöinvestointi, saaliin arvon lisääminen, nuorten kalastajien tuki sekä toiminnan monipuolistaminen ovat tukimuotona jatkuvan haun piirissä.

== Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet ==
ELY-keskus voi myöntää EU-tukea kalankäsittelytilojen kunnostus- ja kehityshankkeille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee ammattikalastajien toimintaa parantavia investointeja ja muita toimia. Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (alle 200 000€ / 60%) kuuluu jatkuvasssa haussa oleviin tukimuotoihin. Laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Ainoastaan laitoshyväksytyissä tiloissa käsiteltyä kalaa voi myydä lähialueen ulkopuolelle ja kalatukuille.
*[https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ KEHA- keskus tuen hakeminen]

== Pyydysten tukimahdollisuudet ==
Suomessa hylkeenkestävien pyydysten (rysien) hankkimista on tuettu investointituilla. ELY-keskuksen kautta voi hakea tukea Euroopan kalatalousrahastolta. Kalastuksen ympäristöinvestoinnit

Vähennetään saaliin poisheittämistä ja ympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia (laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita direktiivillä suojelluilta nisäkkäiltä tai linnuilta).

Suomen linjaus:

• Tuetaan hylkeen kestäviä pyydyksiä ja verkkojen vaihtoa rysiin ja katiskoihin

• Verkot on poistettava(1verkko katiskaa ja 10 rysää kohden)

• tuki 40 %
* [https://liviafi-my.sharepoint.com/personal/johan_niskanen_edu_livia_fi/Documents/KEHA- keskus kalatalous KEHA- keskus kalatalous]

== Haittaeläinkorvaukset ==
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan myöntää korvausta merimetson ja hylkeiden aiheuttamista vahingoista saaliin laskennallisen arvon perusteella.
[[Tiedosto:Kalatalousverkosto kuvapankki-38.jpg|pienoiskuva]]
Valtio on maksanut korvauksia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista.

Lisätietoa haittaeläinkorvauksista:

* [http://sakl.fi/hylkeet-ja-merimetsot/ Haittaeläimet]
* [https://balticfisheries.com/kansainvalinen-itameren-alueen-hylje-ja-merimetsoprojekti/ Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektit]
* [https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/tutkijoiden-ja-kalastajien-valinen-kumppanuus/ Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus]
* [https://robocoast.eu/2019/07/30/robocoast-challenge-detecting-a-seal/ Robocoast karkoitin]

* [https://merijakalatalous.fi/uusi-hyljekarkotin-kokeilussa/ Uusi hyljekarkotin kokeilussa]

Säädösviidakon käsikirja kaupalliselle kalastajalle

2021-09-13T14:30:56Z

Johan:

__NOTOC__

Tervetuloa tutustumaan kaupallisen kalastajan oppaaseen. Opas pyrkii tarjoamaan kaupalliselle kalastajalle oleellisia säädöksiin liittyviä tietoja yhdestä paikasta. Opasta päivittävät alan asiantuntijat ja sitä ylläpitää [https://www.kalatalouskeskus.fi/ Länsi-Suomen kalatalouskeskus]ry.

Rekisteröitymällä käyttäjäksi, voit päivittää tietoja ja muokata artikkeleita. Opas on saanut osarahoitusta [https://merijakalatalous.fi/ Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.] Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän kautta.

== Yritystoiminta ==
[[Tiedosto:Kaupallisen kalastajan (2).png|pienoiskuva|404x404px]]

=== [[Yrityksen perustaminen]] ===
====[[Yrityksen perustaminen#Kaupparekisteri|Kaupparekisteri]]====

==== [[Yrityksen perustaminen#Ty.C3.B6nantajana toimiminen|Työnantajana toimiminen]] ====

=== [[Arvonlisäverovelvollisuudet]] ===

=== [[Työterveyshuolto, Eläke- ja työttömyysturva]] ===

== Kaupallinen kalastaja ==

=== [[Kalastajarekisteri]] ===

=== [[Polttoaineveron takaisinmaksu|Polttoaineveron palautus]] ===

=== [[Alkutuotantoilmoitus]] ===

=== [[Saaliin ilmoittamisvelvollisuudet]] ===

== Kalastusalus ==

=== [[Kalastusaluksen hankinta]] ===

==== [[Kalastusaluksen hankinta#Kalastusaluksen rekister.C3.B6inti FIN.2FKAL|Kalastusaluksen rekisteröinti FIN/KAL]] ====

==== [[Kalastusaluksen hankinta#Rekisteriluokat .2F poisto .2F s.C3.A4.C3.A4st.C3.A4minen|Rekisteriluokat / poisto / säästäminen]] ====

==== [[Kalastusaluksen hankinta#Kalastusalus alkutuotantopaikkana|Kalastusalus alkutuotantopaikkana]] ====

=== [[Valvonta]] ===

=== [[Pätevyysvaatimukset]] ===

===[[Meriturvallisuusvaatimukset]]===

== Kalastusoikeudet ==

=== [[Yksityiset vesialueet]] ===

===[[Yleiset vesialueet]]===

=== [[Kiintiöidyt kalalajit]]===

==== [[Kiintiöidyt kalalajit#Maihin tuontisatamat|Purkusatama]] ====

==== [[Kiintiöidyt kalalajit#Kiinti.C3.B6n saaminen|Kiintiön saaminen]] ====

==== [[Kiintiöidyt kalalajit#Kiinti.C3.B6n siirt.C3.A4minen ja kiinti.C3.B6kauppa|Kiintiön siirtäminen ja kiintiökauppa]] ====

=== [[Alamitat ja rauhoitukset]] ===

== Pyydykset ==

=== [[Pyydykset]] ===
==== [[Pyydykset#Seisovat pyydykset|Seisovat pyydykset]] ====

==== [[Pyydykset#Kiinte.C3.A4t pyydykset|Kiinteät pyydykset]] ====

==== [[Pyydykset#Liikkuvat rihmapyydykset|Liikkuvat pyydykset]] ====

== Kalankäsittelytilat ==

=== [[Julkiset kalasatamat]] ===

=== [[Yksityiset kalankäsittelytilat]] ===

=== [[Hygienia- ja terveysviranomaisten vaatimukset]] ===

=== [[Laitos- ja elintarvikehuoneiston rekisteröinnit]] ===

== Tukimahdollisuudet ==

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki]] ===

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki#Kalastusaluksen tukimahdollisuudet|Kalastusaluksen tukimahdollisuudet]] ===

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki#Europan meri- ja kalatalousrahasto .28EMKR.29.2C Europan kalatalousrahasto .28EKTR.29|Europan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)]] ===

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki#Kalank.C3.A4sittelytilojen tukimahdollisuudet|Kalankäsittelytilojen tukimahdollisuudet]] ===

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki#Pyydysten tukimahdollisuudet|Pyydysten tukimahdollisuudet]] ===

=== [[Yritystuet, starttiraha, palkkatuki#Haittael.C3.A4inkorvaukset|Haittaeläinkorvaukset]] ===

== Koulutus ==

=== [[Koulutus, jatkokoulutus]] ===

[[Tiedosto:EMKR Fin.jpg|kehyksetön]][[Tiedosto:Selkämeren ja pyhäjärven.jpg|kehyksetön]][[Tiedosto:Hanke on osittain EMKRn rahoittama.jpg|kehyksetön]][[Tiedosto:L-S logo.png|alt=Länsi-Suomen Kalatalouskeskus|kehyksetön|337x337px]]

Pätevyysvaatimukset

2021-09-13T14:29:22Z

Johan:

Kansainvälisen merenkulkujärjestön, International Maritime Organization (IMO) yleissopimus luo raamit kalastusaluksen laivaväen koulutuksen, pätevyyskirjoihin ja vahdinpitoon liittyviin vähimmäisvaatimuksiin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö on YK:n alainen eritysvirasto.

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 10 metriä mutta alle 15 metriä ja joka pyytää järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa tai avomerialueita Suomenlahdella, on päälliköllä oltava kalastusaluksen kuljettajakirja B. Alus joka pyytää muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8P on päälliköllä oltava kalastusaluksenksen kuljettajakirja A. Alle 10 metrisen suomalaisen kalastusaluksen miehistö ei tarvitse pätevyyksiä pyyntialueella I, joka kattaa järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä on päälliköllä oltava kalastuksen kuljettajakirja A.

Kalastusalus jonka pituus on yli 24 metriä pitää päälliköllä olla kalastusaluksen kuljettajakirja A ja perämiehellä kalastusaluksen kuljettajakirja B.

* Kalastusaluksen kuljettajankirjan B myöntämisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) merenkulkualan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun tai oppilaitoksen tai oppilaitoksen, jolla on oikeus antaa kalatalouden perustutkintoon johtavaa opetusta, tai Liikenteen turvallisuusviraston antama todistus siitä, että hakija tuntee:

a) säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja sisäisillä kulkuvesillä, merimerkit, merikartan, kompassin, eksymän, suuntimisen, suuntien asettamisen, lokin ja luodin käytön ja laivapäiväkirjan pitämisen;

b) tarpeellisin osin alusten katsastusta ja aluksen päällikköä koskevat säännökset ja määräykset sekä pääpiirteittäin merenkulun sosiaalilainsäädännön;

c) riittävässä laajuudessa polttomoottorien rakenteen, hoidon ja käytön samoin kuin tärkeimmät niitä koskevat säännökset ja määräykset;

3) 12 kuukautta meripalvelua kalastus-, lasti- tai matkustaja-aluksen kansiosastossa.

Lisätietoa pätevyysvaatimuksista:

* [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32015D0799 Europan Unionin neuvosto]
* [https://www.imo.org/ International Maritime Organization]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180508#Lidp446040048 Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Lidp445948016 Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta]
* Hakuohjeet: [https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/merenkulun-patevyyskirjat Pätevyyskirjat]
* [http://www.meriturva.fi/fi/ Meriturva.fi]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Kalastusaluksen%20hankinta Kalastusaluksen hankinta], [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Meriturvallisuusvaatimukset Meriturvallisuusvaatimukset], [[Valvonta]]

Pätevyysvaatimukset

2021-09-13T14:24:43Z

Johan:

Kansainvälisen merenkulkujärjestön, International Maritime Organization (IMO) yleissopimus luo raamit kalastusaluksen laivaväen koulutuksen, pätevyyskirjoihin ja vahdinpitoon liittyviin vähimmäisvaatimuksiin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö on YK:n alainen eritysvirasto.

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 10 metriä mutta alle 15 metriä ja joka pyytää järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa tai avomerialueita Suomenlahdella, on päälliköllä oltava kalastusaluksen kuljettajakirja B. Alus joka pyytää muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8P on päälliköllä oltava kalastusaluksenksen kuljettajakirja A. Alle 10 metrisen suomalaisen kalastusaluksen miehistö ei tarvitse pätevyyksiä pyyntialueella I, joka kattaa järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti

Kalastusalus jonka pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä on päälliköllä oltava kalastuksen kuljettajakirja A.

Kalastusalus jonka pituus on yli 24 metriä pitää päälliköllä olla kalastusaluksen kuljettajakirja A ja perämiehellä kalastusaluksen kuljettajakirja B.

* Kalastusaluksen kuljettajankirjan B myöntämisen edellytyksenä on:

1) vähintään 18 vuoden ikä;

2) merenkulkualan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun tai oppilaitoksen tai oppilaitoksen, jolla on oikeus antaa kalatalouden perustutkintoon johtavaa opetusta, tai Liikenteen turvallisuusviraston antama todistus siitä, että hakija tuntee:

a) säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja sisäisillä kulkuvesillä, merimerkit, merikartan, kompassin, eksymän, suuntimisen, suuntien asettamisen, lokin ja luodin käytön ja laivapäiväkirjan pitämisen;

b) tarpeellisin osin alusten katsastusta ja aluksen päällikköä koskevat säännökset ja määräykset sekä pääpiirteittäin merenkulun sosiaalilainsäädännön;

c) riittävässä laajuudessa polttomoottorien rakenteen, hoidon ja käytön samoin kuin tärkeimmät niitä koskevat säännökset ja määräykset;

3) 12 kuukautta meripalvelua kalastus-, lasti- tai matkustaja-aluksen kansiosastossa.

Lisätietoa pätevyysvaatimuksista:

* [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32015D0799 Europan Unionin neuvosto]
* [https://www.imo.org/ International Maritime Organization]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180508#Lidp446040048 Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä]
* Hakuohjeet: [https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/merenkulun-patevyyskirjat Pätevyyskirjat]
* [http://www.meriturva.fi/fi/ Meriturva.fi]
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Kalastusaluksen%20hankinta Kalastusaluksen hankinta], [http://www.kalastajanopas.fi/index.php/Meriturvallisuusvaatimukset Meriturvallisuusvaatimukset], [[Valvonta]]

Meriturvallisuusvaatimukset

2021-09-13T14:13:47Z

Johan:

Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtäviin kuuluu meriturvallisuuden edistäminen, meren saastuttamisen vähentäminen, merionnettomuuksien ehkäiseminen, alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita, ja Euroopan komission ja jäsenmaiden neuvonta meriturvallisuusasioissa ja -lainsäädännössä.

Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (engl. International Convention for the Safety of Life at Sea; SOLAS) on kansainvälinen meriturvallisuutta käsittelevä sopimus. Se takaa, että kaikki sopimuksen allekirjoittajamaissa rekisteröidyt laivat läpäisevät tietyt minimiturvallisuusmääräykset, jotka koskevat niin rakennetta, välineistöä kuin laivan toimintaa.

Kalastusalukset on luokiteltu kolmeen eri kokoryhmään, helpottaakseen meriturvallisuusasetuksia. Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä, mutta alle 24 metriä ja luokkaan III kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusaluksen meriturvallisuuskatsastukset.

-Luokkaan I kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa.

-Luokkaan II kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen. Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisen ja kolmannen vuosipäivän välisenä aikana.

-Luokkaan III kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.

Neljän vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus neljäntenä vuosipäivänä sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisena vuosipäivänä.

Lisätietoa meriturvallisuusvaatimuksista sekä meriturvallisuuskatsastuksista:

* [https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Katsastusm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys_2019.pdf Trafi.com Alusten katsastukset]
* [https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150018 Valtioneuvoston asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Lidp446823168 Suomalaisen kalastusaluksen katsastukset ja asiakirjat]
<br />Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastusaluksen hankinta]], [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]]

Meriturvallisuusvaatimukset

2021-09-13T14:04:54Z

Johan:

Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtäviin kuuluu meriturvallisuuden edistäminen, meren saastuttamisen vähentäminen, merionnettomuuksien ehkäiseminen, alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita, ja Euroopan komission ja jäsenmaiden neuvonta meriturvallisuusasioissa ja -lainsäädännössä.

Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (engl. International Convention for the Safety of Life at Sea; SOLAS) on kansainvälinen meriturvallisuutta käsittelevä sopimus. Se takaa, että kaikki sopimuksen allekirjoittajamaissa rekisteröidyt laivat läpäisevät tietyt minimiturvallisuusmääräykset, jotka koskevat niin rakennetta, välineistöä kuin laivan toimintaa.

Kalastusalukset ovat luokiteltu kolmeen koko ryhmään, helpottakseen meriturvallisuusasetuksia, Luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III kuuluvat alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä.

Kalastusaluksen meriturvallisuuskatsastukset.

-Luokkaan I kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa.

-Luokkaan II kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen. Viiden vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus viisivuotisjakson lopussa sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisen ja kolmannen vuosipäivän välisenä aikana.

-Luokkaan III kuuluvalle kalastusalukselle on suoritettava: 1) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Jos alukseen on tehty olennaisia muutoksia, on nämä muutostyöt peruskatsastettava ennen aluksen asettamista uudelleen liikenteeseen.

Neljän vuoden aikana on suoritettava: 2) uusintakatsastus neljäntenä vuosipäivänä sekä 3) välikatsastus ja määräaikainen katsastus toisena vuosipäivänä.

Lisätietoa meriturvallisuusvaatimuksista sekä meriturvallisuuskatsastuksista:

* [https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Katsastusm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys_2019.pdf Trafi.com Alusten katsastukset]
* [https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150018 Valtioneuvoston asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä]
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000065#Lidp446823168 Suomalaisen kalastusaluksen katsastukset ja asiakirjat]
<br />Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: [[Kalastusaluksen hankinta]], [[Valvonta]], [[Pätevyysvaatimukset]]